Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2026: Talous vielä tasapainossa, vaikka verotulot notkahtavat

Kunnallisveron ja kiinteistöveron tuotot kasvavat hiukan vuonna 2026, kun taas valtionosuudet pysyvät lähes edellisvuoden tasolla. Tuloveroprosenttiin ja kiinteistöveroprosentteihin ei esitetä korotuksia vuodelle 2026.

Kaupunki on onnistunut painamaan lainakannan matalaksi, ja nykyisten lainojen korot on lukittu alhaiselle tasolle seuraaviksi vuosiksi. Lainakanta on kuitenkin kääntymässä nousuun vuodesta 2026 alkaen mittavien investointien vuoksi.

Kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi julkaisi talousarvioesityksensä 22. lokakuuta. Talousarvio etenee kaupunginhallituksen käsittelyyn lokakuun lopussa, ja kaupunginvaltuuston on tarkoitus päättää talousarviosta marraskuussa.

– Kuntien ja kaupunkien taloustilanne on kokonaisuutena tällä hetkellä vaikeutunut, ja moni kaupunki on joutunut tekemään merkittäviä sopeutustoimia. Valtion tukitoimet eivät koronavuosien tapaan kannattele kuntataloutta, mutta toistaiseksi merkittäviä valtionosuusleikkauksiakaan ei ole tehty. Valmisteilla on kuitenkin kattava valtionosuusuudistus, joka toteutuessaan uhkaa heikentää Porvoon valtionosuuksia merkittävästi, arviolta jopa noin 10 miljoonaa euroa vuositasolla, kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi kuvaa.

Porvoon kaupungin taloustilanne heikkenee lähivuosina merkittävästi erityisesti yhteisöveron tuoton voimakkaan heikkenemisen myötä. Yhteisöveron tuoton ennakoidaan kipuavan tänä vuonna vielä noin 38 miljoonaan euroon. Ensi vuonna tuoton odotetaan putoavan noin 26 miljoonaan euroon ja vuosina 2027 ja 2028 noin 12–13 miljoonaan euroon. Yhteisöveron tuotto on heilahdellut voimakkaasti viime vuosina valtion toimenpiteiden ja Kilpilahden yritysklusterin tuloskehityksen vuoksi, eikä varmuutta verotuoton nopeasta palautumisesta ole näköpiirissä.

Heikentyvään taloustilanteeseen ryhdyttiin varautumaan jo viime vuonna, kun kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden tuottavuus- ja tasapaino-ohjelman. Kuluvana vuonna menokehitys onkin ollut hieman ennakoitua maltillisempaa.

– Olemme pyrkineet sopeutumaan yhteisöverotulojen laskuun määrätietoisesti mutta järkevän kokoisin askelin. Ensi vuoden talousarvioesityksessä kaikki toimialat pysyvät kutakuinkin tiukahkossa talousarviokehyksessä. Sopeutustoimia on jouduttu tekemään koko organisaatioissa, mutta ne ovat vielä varsin maltillisia kaupungin korkea palvelutaso ja mittava tasapainotustarve huomioiden. Talousarvioesitys ei myöskään sisällä henkilöstöön liittyviä laajempia sopeuttamistoimenpiteitä, Pitkäniemi toteaa.

– Suunta on nyt oikea, mutta paljon työtä on vielä edessä. Aiempaa selkeästi maltillisemmasta menokehityksestä huolimatta joudumme todennäköisesti ensi vuonna tekemään uuden, vähintään loppuvaltuustokauden mittaisen talouden vakauttamisohjelman. Paineita on myös verotuksen kiristämiselle, jos emme pysty sopeuttamaan käyttötalousmenoja ja jaksottamaan investointeja heikkenevän tulokehityksen edellyttämällä tavalla, rahoitusjohtaja Henrik Rainio jatkaa.

Kansallisessa vertailussa kaupungin palvelutuotannon kustannukset ovat maan kärkitasoa ja selkeästi korkeammat kuin muissa vastaavankokoisissa kaupungeissa keskimäärin. Vuonna 2024 palveluiden nettomenot asukasta kohden olivat Porvoossa noin 3 000 euroa, kun suurten kaupunkien keskimääräiset kustannukset olivat noin 2 500 euroa asukasta kohden.

Talouden vakauttaminen ja tuottavuuden parantaminen mahdollistavat kaupungin kehittämisen sekä suunnitteilla olevien mittavien investointien toteuttamisen.

– Kaupungin pitemmän aikavälin kehittämisstrategian täytyy ulottua yksittäisten suhdanteiden yli. Talousarvioehdotus lähteekin siitä, että kaupunki edistää myös ensi vuonna tärkeimpiä kärkihankkeita. Lähivuosien epävarmojen talousnäkymien vuoksi meillä täytyy kuitenkin olla valmius kehityshankkeidenkin osalta priorisointiin ja vaiheistamiseen. Poukkoilevuuteen ei kuitenkaan kannata sortua, Jani Pitkäniemi painottaa.

Kokonniemen liikuntakeskuksen kehittäminen on jo alkanut infra- ja katualueiden rakennustöillä. Vuonna 2026 on tarkoitus käynnistää jäähallien rakennustyöt. Uuden Peipon koulun rakennustyöt käynnistyvät Gammelbackassa, ja koulujen tai päiväkotien rakennus- ja peruskorjaushankkeet etenevät myös Eestinmäessä, Hinthaarassa ja keskusta-alueella.

Kaupungin kasvun kannalta tärkeän Puistokadun kehittäminen etenee, ja lisäksi panostetaan kaupunki-infran rakentamiseen ja kunnossapitoon ja siltojen korjaamiseen. Taidetehtaan osalta otetaan käyttöön uusi toimintamalli. Joukkoliikenteen kehitystyö jatkuu, ja Porvoon bussin matkustajamäärät ovat kääntyneet selkeään kasvuun.

– Samalla katseen täytyy olla myös pidemmällä ja uuden kaupunkistrategian valmistelussa. Teemme tänään ratkaisuja huomisen ja ylihuomisen Porvoolle. Porvoo ja porvoolaiset muuttuvat, ja kaupungin tulee jatkuvasti elää ajassa ja tulevaisuuden tarpeita ennakoiden. Kaupungin kehittäminen on pitkäjänteistä, jopa vuosikymmenien päähän tähtäävää työtä, Pitkäniemi kuvaa.

Kaupungin täytyy löytää tulopohjaa vahvistavia ratkaisuja, joilla rahoitetaan asukkaiden hyvinvointia ja palveluja.

– Tarvitsemme uudenlaisia pelisääsääntöjä ja toimintatapoja kaupungin taloudenpidolle. Kaupungin palvelutuotanto edellyttää rahoituksen vakautta. Porvoossa yhteisöveron painoarvo on suuri, mutta sen tuotto vaihtelee voimakkaasti suhdanteiden mukana. Emme voi rakentaa pysyvää palvelutuotantoa yhteisöveron korkeasuhdanteen varaan, vaan heikkoinakin vuosina talouden tulee säilyä tasapainossa. Silloin vältymme kaikille hankalilta äkkijarrutusliikkeiltä, Henrik Rainio korostaa.

Menot
· Yhteensä 265,7 miljoonaa euroa
· Kasvun ja oppimisen toimiala 131 miljoonaa euroa
· Konsernipalvelujen toimiala 47 miljoonaa euroa
· Elinvoiman toimiala 48 miljoonaa euroa
· Kaupunkikehityksen toimiala 33 miljoonaa euroa

Tulot
· Verotulot 147 miljoonaa euroa
· Valtionosuudet 51 miljoonaa euroa
· Myynti- ja maksutulot 23 miljoonaa euroa
· Muut tulot 61 miljoonaa euroa

Tunnuslukuja
· Lainakanta 64 miljoonaa euroa
· Lainakanta 1240 euroa/ asukas
· Nettoinvestoinnit 49 miljoonaa euroa
· Vuosikate/ poistot 94 prosenttia
· Tilikauden tulos -0,4 miljoonaa euroa
· Tuloveroprosentti 7,1