Kaupunkikehityslautakunnan päätökset 20.1.2026

Kaupunkikehityslautakunta päätti kokouksessaan hyväksyä vastineet ehdotusvaiheen lausuntoihin ja muistutuksiin. Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy asemakaavan 462 Hermanninsaari Grundsundet kaupunginosissa 33 ja 34.

Porvoon kaupunki on valmistellut asemakaavaa Hermanninsaaren pohjoisosassa sijaitsevalle Grundsundetin alueelle. Suunnittelualue on noin 8 hehtaarin kokoinen ja se sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Porvoon keskustasta. Valmistelussa oleva asemakaava koskee osaa Albert Edelfeltin rantatiestä, yhtä rakennettua pihapiiriä sekä Grundsundetin merenlahtea ja sen rantoja.

Kaavan tarkoituksen on parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta nykyisellä Albert Edelfeltin rantatien kannastieosuudella ja löytää ajoneuvoliikenteelle vaihtoehtoinen reitti Haikkoontielle. Lisäksi kaavalla säilytetään olemassa olevan pihapiirin rakennuspaikka siten, että alueen meritulvavaara otetaan huomioon. Kaavassa huomioidaan myös luonnoltaan arvokkaiden lehmusmetsiköiden ja Grundsundetinlahden ruovikoiden säilyttäminen.

Kaupunkikehityslautakunta päätti kokouksessaan hyväksyä sopimuksen asemakaavamuutoksen käynnistämisestä Hopean korttelin alueelle ja valtuuttaa tonttipäällikön allekirjoittamaan sopimuksen sekä tekemään teknisluontoisia korjauksia.

Alueelle on aiemmin valmistunut vuonna 2008 asemakaavamuutos, mutta kyseinen hanke ei koskaan edistynyt rakennusvaiheeseen. Suunnittelualueella sijaitsee tällä hetkellä kaksi puutaloa, punaiseksi rapattu liikerakennus, teräsrakenteinen liike sekä suurimpana rakennuksena Mannerheimin ja Rauhankadun kulmassa Erik Lindroosin suunnittelema asuin-, toimisto- ja liikerakennus. Lukuun ottamatta puutaloissa toimivia kahta ravintolaa sekä muuta liiketilaa suunnittelualueen rakennukset ovat tyhjillään.

Maanomistajan tavoitteena on rakentaa suunnittelualueelle noin 47 asuntoa. Tontille 9 on suunniteltu viisikerroksista asuinkerrostaloa, jonka Mannerheiminkadun puoleiselle sivulle tulee liiketiloja maanpinnan tasolle. Rauhankadun suuntaisessa rakennuksessa kerrosluku pienenee neljään Rihkamakadun puoleisessa päässä. Sisäpihan puolelle suunnitellaan maanalaista pysäköintihallia ja lisäksi Rihkamakadun varteen suunnitellaan puurakenteisia aputiloja.

Kaupunki tavoittelee hankkeessa muun muassa korttelin kehittämistä keskusta-asumiseen sopivana monipuolisen asumisen kohteena, joka vahvistaisi toteutuessaan myös liike-, toimisto- ja palvelutilojen sijoittamista katutasoon keskusta-alueella. Lisäksi suunnittelussa otetaan huomioon kiinteistöllä säilytettävä rakennuskanta sekä samalla varmistetaan rakentamisen sovittaminen onnistuneesti kaupunkikuvaan.

Asemakaava on kuulunut kaupungin kaavoitusohjelmaan vuodesta 2023 lähtien ja tavoitteena on, että asemakaavamuutosehdotus on nähtävillä vuoden 2026 loppuun mennessä.

Lautakunta päätti kokouksessaan, että Länsirannan eteläiselle alueelle sijoittuvan palvelurakennuksen vuokraamisen tontinluovutustapa järjestetään tarjouskilpailuna. Lautakunta päätti liitteenä olevat kriteerit ja ohjeet tarjouskilpailun valintamenettelyksi.

Porvoon kaupunki hakee palveluntuottajaa Länsirannan eteläiselle alueelle Kokonniementien varrelle laskettelukeskuksen läheisyyteen. Tarjouskilpailulla haetaan alueelle toimijaa, joka omalla laatulupauksellaan sitoutuu vuokraamaan ja toteuttamaan vapaa-ajan palvelurakennuksen kohdealueen palveluineen tarjouspyynnössä kirjatuin ja kaupungin kanssa yhdessä neuvotelluin ehdoin. Palvelurakennuksen koko on enintään 80 kerrosneliömetriä ja tämä rakennus voi olla sauna.

Asian käsittely
Käsittelyn aikana esittelijä teki seuraavan muutoksen: Saunakilpailutus-dokumentin ’Yleisiä rakennussuunnitteluohjeita ovat:’ -listan ensimmäisen listakohdan ensimmäinen virke muutetaan muotoon: ”Rakennusten muotokielen tulee luoda paikkaan ja ympäristöön sopivaa identiteettiä.”

Lautakunta päätti kokouksessaan antaa kaupunginhallitukselle kaupunkistrategista seuraavan lausunnon:

Kaupunkikehityslautakunta pitää myönteisenä strategian painotusta muutosvoimaiseen toimintakulttuuriin, talouden tasapainottamiseen sekä vaikuttavien kärkihankkeiden toteuttamiseen. Muutosvoimainen ja myönteinen Porvoo on strategiana kaikkia osallistava ja sisältää vahvaa uskoa kaupungin menestymiseen. Laadittu asiakirja on sisällöltään paikallinen ja helposti tunnistettava. On hienoa, että kaupungin erottuvat piirteet on tunnistettu ja samalla on selkeästi kuvattu kaupunkimme vahvuuksia.

Kaupunkistrategiassa on tunnistettu kaupunkikehityksen kannalta tärkeimmät taustatekijät, keskeisimmät tavoitteet ja ne kehitystyön kärjet, joilla on myönteisiä vaikutuksia kaupungin menestykseen ja kaupunkilaisten hyvinvointiin. Tunnistetut kärkihankkeet ovat erittäin tärkeitä kaupungin monipuolisen asuntotarjonnan, palvelujen saatavuuden ja liikenteellisen saavutettavuuden kannalta. Asiakirjassa on hyvin kuvattu se, että maaseutumiljööt, eri aikojen kaupunki- ja kyläympäristöt ja keskustaa ympäröivät taajamat ovat tasapainoisen kehityksen kannalta tärkeitä. Strategian kontekstiin kuuluu Porvoonjoki, meri, rannikko ja saaristo, jotka rikastuttavat kaupunkiamme. Kaupungin pitovoiman vahvistaminen on strategian läpileikkaava tavoite, jota kaupunkikehityslautakunta pitää hyvänä asiana.

Strategian keskeisiksi painopisteiksi on nostettu huolenpito elinympäristöstä, kestävän kasvun ja elinvoiman rakentaminen, lasten ja nuorten oppiminen ja tulevaisuususkon vahvistaminen sekä ihmisen mahdollisuus kotiutua, viihtyä ja kytkeytyä yhteisöihin. Näillä painopisteillä myös Porvoon kaupunkikehitys sidotaan koko Suomea koskeviin tulevaisuustavoitteisiin.

Porvoossa on, kuten yleiskaavatyössä on alleviivattu, poikkeuksellisen hienoa luonnon ympäristöä, jota tulee vaalia. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ovat läsnä myös Porvoossa. Kaupunkikehitystyöllä voimme parantaa sopeutumiskykyä mutta se ei tapahdu nopeasti tai pelkästään yhden valtuustokauden aikana. Siksi on tärkeää, että jatkamme ilmastotyötä ja hyväksymme pitkäjänteisen työn, joka ulottuu tuleville valtuustokausille. Kaupunkistrategiassa on selkeästi kuvattu se, miksi kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on tärkeää kaupungin menestymisen kannalta.

Kaupunkikehityslautakunta katsoo myös, että Porvoon erityinen vahvuus on sen omaleimaisuus. Tämä toistuu useissa kaavahankkeissa, joita lautakunta käsittelee. Kaupunkistrategian ilmaisu ‘Porvoon näköinen Porvoo’ on kyseenalainen ja sisällöllisesti ohut muotoilu, joka ei anna riittäviä välineitä arvioida uuden ja vanhan suhdetta, Porvoon hengen rajoja tai kaupunkikuvan kehittämisen laatua. Strategian otsikon tulisi selkeämmin sanoittaa kaupungin omaleimaisuutta ja ajallista kestävyyttä. Parempi otsikko voisi olla esimerkiksi ‘Aikaa kestävä kaupunki’ tai ‘Omaleimainen Porvoo’.

Kaupunkistrategiassa todetaan, että kaupungin toimintatapoja uudistetaan rohkeasti. Porvoo on myönteinen ja mahdollistava kaupunki. Kaikessa kaupunkikehitystyössä osallistaminen ja vuorovaikutustyö on keskeistä tasapainoisen ja laadukkaan lopputuloksen kannalta. Kuten asiakirjassa todetaan, arvostamme asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten ideoita ja aktiivisuutta. Lautakunta katsoo osaltaan, että uusien vuorovaikutus- ja osallistumiskeinojen kokeilu on tärkeää, jotta asukkaat voivat vaikuttaa elinympäristönsä kehittämiseen. Viimeaikaiset kaavahankkeet näyttävät, että laaja aktiivisuus ja palaute tuovat hankkeisiin paljon sellaista sisältöä, mikä lisää sekä rakennetun ja rakentamattoman kaupungin kestävyyttä.

Kaupunkikehityslautakunta toteaa, että kaupungin strategiaehdotus huomioi laajasti kaupunkikehityksen toimialan ja sen palvelut sekä toimialan kärkihankkeet.

Strategialuonnos huomioi kylien kehittämisen varsin yleisellä tasolla. Kylärakenneohjelman päivittäminen on keskeinen väline kylien pitkäjänteisen kehittämisen kannalta, ja sen roolia olisi perusteltua vahvistaa osana strategiaa, esimerkiksi nostamalla se kärkihankkeiden joukkoon.

Ensimmäisen kaupunkistrategiaa koskevan muutosesityksen tarkoituksena on tuoda esille myös se ”keino”, jolla yrityksiä ja uusia työpaikkoja alueelle halutaan houkutella (luomalla mahdollisuudet menestyä).

Toisen strategiatekstiä koskevan muutoksen tarkoituksena olisi selkeyttää ilmaisua ”kaupunki on vaikuttava alusta”.

Lautakunta esittää, että kaupunkistrategian tekstiä täydennetään siten, että strategiassa korostetaan entistä enemmän asukkaiden ja yritysten menestymisen edellytysten vahvistamista.

Kaupunkistrategian kohtaa ”Teemme työtä, että saisimme lisää työpaikkoja ja yrityksiä, kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä sekä osaavia työntekijöitä” esitetään muutettavan seuraavasti: ”Teemme työtä, että Porvoo on kaupunki, jossa niin asukkailla kuin yrityksilläkin on hyvät mahdollisuudet menestyä, ja että Porvoo saa lisää työpaikkoja ja yrityksiä, kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä sekä osaavia työntekijöitä”.

Lisäksi lautakunta ehdottaa, että kaupunkistrategiassa käytetty ilmaisu siitä, että ”Kaupunki on vaikuttava alusta”, korvataan täsmällisemmällä ilmaisulla. Kyseistä virkettä ehdotetaan kokonaisuudessaan täsmennettävän ja muokattavan esimerkiksi seuraavasti: ”Kaupunki rakentaa toimivaa ja houkuttelevaa toimintaympäristöä ja toimii aktiivisena kumppanina yrittäjyyden ja työllisyyden edistämisessä”.

Asian käsittely
Käsiteltäessä asiaa Mika Varpio jätti seuraavan muutosehdotuksen:

Muutetaan lause: ”Kaupunkistrategian ilmaisu ‘Porvoon näköinen Porvoo’ on onnistunut muotoilu, mikä antaa sopivasti vapauksia pohtia esimerkiksi laadukasta kaupunkikuvaa” muotoon: ”Kaupunkistrategian ilmaisu ‘Porvoon näköinen Porvoo’ on kyseenalainen ja sisällöllisesti ohut muotoilu, joka ei anna riittäviä välineitä arvioida uuden ja vanhan suhdetta, Porvoon hengen rajoja tai kaupunkikuvan kehittämisen laatua. Strategian otsikon tulisi selkeämmin sanoittaa kaupungin omaleimaisuutta ja ajallista kestävyyttä. Parempi otsikko voisi olla esimerkiksi ‘Aikaa kestävä kaupunki’ tai ‘Omaleimainen Porvoo’.”

Ehdotusta kannattivat Sanna Andersson, Piritta Simola, Emma Antell-Neem ja Noora Ahonen.

Puheenjohtaja totesi, että tulisi äänestää muutosehdotuksen sekä käsittelyn jatkamisen välillä.

Kaupunkikehitysjohtajan esitys hävisi äänestyksessä muutosehdotukselle 4 (Kristel Pynnönen Andersson, Pehr Sveholm, Marko Häyhä ja Patrik Björkman) – 6 (Sanna Andersson, Jarkko Ilomäki, Noora Ahonen, Piritta Simola, Emma Antell-Neem ja Mika Varpio). Käsittelyä jatkettiin.

Käsittelyn jatkuessa Mika Varpio jätti toisen muutosehdotuksen:

Muutetaan lausunnon ensimmäinen kappale muotoon: ”Kaupunkikehityslautakunta pitää myönteisenä strategialuonnoksen painotusta muutosvoimaiseen toimintakulttuuriin, talouden tasapainottamiseen sekä vaikuttavien kärkihankkeiden toteuttamiseen. Lautakunta toteaa kuitenkin, että muutosvoimaisuuden käsite voi olla tulkinnallisesti haastava, mikäli se ymmärretään ensisijaisesti jatkuvan muutoksen tavoitteluna itseisarvona. Parempi ilmaisu voisi olla esimerkiksi ’Kestävästi uudistuva’. Kestävä kehitys ja kaupunkien uudistuminen rakentuvat muutoksen ohella myös jatkuvuuden, identiteetin ja arvojen varaan. Näiden näkökulmien näkyvä huomioiminen strategian toimeenpanossa on keskeistä, jotta strategia tukee pitkäjänteistä ja harkittua kaupungin kehittämistä. Muutosvoimainen ja myönteinen Porvoo on strategialuonnoksessa kuvattu kaikkia osallistavaksi ja vahvaa tulevaisuususkoa sisältäväksi kokonaisuudeksi. Laadittu asiakirja on sisällöltään paikallinen ja helposti tunnistettava, ja on myönteistä, että kaupungin erottuvat piirteet ja keskeiset vahvuudet on siinä tunnistettu.”

Ehdotusta kannattivat Sanna Andersson, Piritta Simola ja Emma Antell-Neem.

Puheenjohtaja totesi, että tulisi äänestää muutosehdotuksen sekä käsittelyn jatkamisen välillä.

Kaupunkikehitysjohtajan esitys voitti äänestyksessä muutosehdotuksen 6 (Noora Ahonen, Kristel Pynnönen Andersson, Pehr Sveholm, Marko Häyhä, Jarkko Ilomäki ja Patrik Björkman) – 4 (Mika Varpio, Emma Antell-Neem, Piritta Simola ja Sanna Andersson.). Käsittelyä jatkettiin.

Käsiteltäessä asiaa Mika Varpio jätti seuraavan lisäysehdotuksen:

Lisätään lausuntoon uusi kappale (toiseksi viimeiseksi): ”Strategialuonnos huomioi kylien kehittämisen varsin yleisellä tasolla. Kylärakenneohjelman päivittäminen on keskeinen väline kylien pitkäjänteisen kehittämisen kannalta, ja sen roolia olisi perusteltua vahvistaa osana strategiaa, esimerkiksi nostamalla se kärkihankkeiden joukkoon.”

Ehdotusta kannattivat Marko Häyhä, Sanna Andersson, Emma Antell-Neem, Piritta Simola ja Pehr Sveholm.

Puheenjohtaja totesi, että tulisi äänestää lisäysehdotuksen sekä käsittelyn jatkamisen välillä.

Kaupunkikehitysjohtajan esitys hävisi äänestyksessä lisäysehdotukselle 8 (Emma Antell-Neem, Pehr Sveholm, Kristel Pynnönen Andersson, Sanna Andersson, Mika Varpio, Marko Häyhä, Piritta Simola ja Patrik Björkman) – 2 (Noora Ahonen ja Jarkko Ilomäki). Käsittelyä jatkettiin.

Käsiteltäessä asiaa Pehr Sveholm jätti seuraavan lisäysehdotuksen:

”Esitän seuraavan lisäyksen: Joukkoliikenteen osalta nykyiset paikallisliikenteen ELY-linjat siirtyvät Porvoon kaupungille, kun nykyiset sopimukset päättyvät. Perustelut: Tämä saattaa Porvoon pohjoisten kylien asukkaat tasavertaiseen asemaan muun väestön kanssa sekä joukkoliikenteen kehittämisen että tariffipolitiikan suhteen. Lisäksi mahdolliset kokeilut palvelevat myös pohjoisten kylien asukkaita.”

Ehdotusta kannatti Piritta Simola.

Puheenjohtaja totesi, että tulisi äänestää lisäysehdotuksen sekä käsittelyn jatkamisen välillä.

Kaupunkikehitysjohtajan esitys voitti äänestyksessä lisäysehdotuksen 6 (Marko Häyhä, Emma Antell-Neem, Noora Ahonen, Jarkko Ilomäki, Mika Varpio ja Sanna Andersson) – 4 (Pehr Sveholm, Kristel Pynnönen Andersson, Piritta Simola ja Patrik Björkman). Käsittelyä jatkettiin.

Käsiteltäessä asiaa Noora Ahonen jätti seuraavan lisäysehdotuksen:

Esitän, että lausuntoluonnoksen kahden viimeisen kappaleen väliin lisätään alla esitetty lisäys ja siinä ehdotetut muutosesitykset kaupunkistrategiaan.

Ensimmäisen kaupunkistrategiaa koskevan muutosesityksen tarkoituksena on tuoda esille myös se ”keino”, jolla yrityksiä ja uusia työpaikkoja alueelle halutaan houkutella (luomalla mahdollisuudet menestyä).

Toisen strategiatekstiä koskevan muutoksen tarkoituksena olisi selkeyttää ilmaisua ”kaupunki on vaikuttava alusta”. Alla esitetty lisäys lausuntoluonnokseen:

Lautakunta esittää, että kaupunkistrategian tekstiä täydennetään siten, että strategiassa korostetaan entistä enemmän asukkaiden ja yritysten menestymisen edellytysten vahvistamista.

Kaupunkistrategian kohtaa ”Teemme työtä, että saisimme lisää työpaikkoja ja yrityksiä, kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä sekä osaavia työntekijöitä” esitetään muutettavan seuraavasti: ”Teemme työtä, että Porvoo on kaupunki, jossa niin asukkailla kuin yrityksilläkin on hyvät mahdollisuudet menestyä, ja että Porvoo saa lisää työpaikkoja ja yrityksiä, kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä sekä osaavia työntekijöitä”.

Lisäksi lautakunta ehdottaa, että kaupunkistrategiassa käytetty ilmaisu siitä, että ”Kaupunki on vaikuttava alusta”, korvataan täsmällisemmällä ilmaisulla. Kyseistä virkettä ehdotetaan kokonaisuudessaan täsmennettävän ja muokattavan esimerkiksi seuraavasti: ”Kaupunki rakentaa toimivaa ja houkuttelevaa toimintaympäristöä ja toimii aktiivisena kumppanina yrittäjyyden ja työllisyyden edistämisessä”.

Ehdotusta kannattivat Jarkko Ilomäki ja Marko Häyhä.

Puheenjohtaja totesi, että tulisi äänestää lisäysehdotuksen sekä käsittelyn jatkamisen välillä.

Kaupunkikehitysjohtajan esitys hävisi äänestyksessä lisäysehdotukselle 3 (Sanna Andersson, Pehr Sveholm ja Mika Varpio) – 7 (Emma Antell-Neem, Marko Häyhä, Kristel Pynnönen Andersson, Jarkko Ilomäki, Piritta Simola, Noora Ahonen ja Patrik Björkman). Käsittely päättyi.

Muut lautakunnan päätökset olivat esitysten mukaisia ja yksimielisiä.