Stadsutvecklingsnämndens beslut 20.1.2026
Stadsutvecklingsnämnden godkände för sin del detaljplanen för Hermansö
Stadsutvecklingsnämnden beslutade på sitt möte godkänna bemötandena av utlåtanden och anmärkningar i förslagsskedet. Nämnden beslutade föreslå stadsstyrelsen och vidare stadsfullmäktige att detaljplanen 462 Hermansö Grundsundet i stadsdelarna 33 och 34 godkänns.
Borgå stad har berett en detaljplan för området för Grundsundet som ligger i norra delen av Hermansö. Planeringsområdet är cirka åtta hektar stort och ligger cirka sex kilometer från Borgå centrum. Detaljplanen som är under beredning gäller en del av Albert Edelfelts strandväg, ett bebyggt gårdsområde samt havsviken vid Grundsundet och dess stränder.
Syftet med planen är att förbättra säkerheten för gång- och cykeltrafiken på den sträcka av Albert Edelfelts strandväg som går på näset och hitta en alternativ rutt för fordonstrafiken till Haikovägen. Dessutom bevaras byggplatsen på det nuvarande gårdsområdet så, att man beaktar risken för översvämning. I planen strävar man också efter att bevara de naturmässigt värdefulla lindskogarna och vassruggarna i viken vid Grundsundet.
Planeringen av Hopeas kvarter fortsätter
Stadsutvecklingsnämnden beslutade på sitt möte godkänna avtalet om påbörjande av en ändring av detaljplanen för området för Hopeas kvarter och ge tomtchefen fullmakt att underteckna avtalet samt göra korrigeringar av teknisk natur.
Man har tidigare, år 2008, utarbetat en ändring av detaljplanen för området, men projektet i fråga framskred aldrig till byggskede. I planeringsområdet finns för närvarande två trähus, en affärsbyggnad med röd putsyta, en affärsbyggnad i stål samt en bostads-, kontors- och affärsbyggnad ritad av Erik Lindroos. Den sist nämnda ligger i hörnet av Mannerheimgatan och Fredsgatan och är den största av byggnaderna. Byggnaderna i planeringsområdet står tomma med undantag av trähusen där det finns två restauranger och andra affärslokaler.
Markägarens avsikt är att bygga cirka 47 bostäder i planeringsområdet. Man har gjort planer för att bygga ett flervåningshus i fem våningar på tomt 9. Den sida av flervåningshuset som är mot Mannerheimgatan kommer att rymma affärsutrymmen på marknivå. I den byggnad som ligger parallellt med Fredsgatan blir våningstalet mindre, dvs. fyra våningar i den ända som ligger i riktning mot Krämaregatan. På innergårdens sida planerar man bygga en underjordisk parkeringshall och dessutom serviceutrymmen i trä vid Krämaregatan.
I projektet strävar staden bland annat efter att utveckla kvarteret som ett objekt som lämpar sig för mångsidigt boende i centrum. Om projektet förverkligas blir det också möjligt att placera affärs-, kontors- och servicelokaler på gatunivå i centrumområdet. Vid planeringen beaktas dessutom det byggnadsbestånd som ska bevaras på fastigheten och samtidigt säkerställer man att de nya byggnaderna passar bra in i stadsbilden.
Detaljplanen har ingått i stadens planläggningsprogram från och med år 2023, och målet är att förslaget till detaljplaneändring ska vara framlagt före utgången av år 2026.
Nämnden beslutade om anbudsförfarandet för servicebyggnaden på Västra åstranden
Nämnden beslutade på sitt möte att sättet att överlåta tomten för uthyrning av servicebyggnaden på västra åstrandens södra del ordnas som anbudsförfarande. Nämnden beslutade om kriterierna och anvisningarna för urvalsförfarandet vid anbudsförfarandet, vilka följer som bilaga.
Borgå stad söker en serviceproducent till västra åstrandens södra del vid Kokonvägen i närheten av skidcentret. Genom anbudsförfarandet söks för området en aktör som genom att avge ett kvalitetslöfte utfäster sig att arrendera och förverkliga området för servicebyggnaden med tillhörande tjänster för fritid på de villkor som anges i anbudsförfrågan och som förhandlats fram tillsammans med staden. Servicebyggnadens storlek är högst 80 kvadratmeter våningsyta och denna byggnad kan vara en bastu.
Behandlingen av ärendet
Under behandlingen gjorde föredraganden följande ändring: I dokumentet för bastuupphandlingen ändras den första meningen i den första punktlistan under ”’Yleisiä rakennussuunnitteluohjeita ovat:’ ” till: ”Rakennusten muotokielen tulee luoda paikkaan ja ympäristöön sopivaa identiteettiä.”
Nämnden gav på sitt sammanträde ett utlåtande om stadsstrategin för åren 2026–2029
Nämnden beslutade vid sitt sammanträde att lämna följande utlåtande om stadsstrategin till stadsstyrelsen:
Kaupunkikehityslautakunta pitää myönteisenä strategian painotusta muutosvoimaiseen toimintakulttuuriin, talouden tasapainottamiseen sekä vaikuttavien kärkihankkeiden toteuttamiseen. Muutosvoimainen ja myönteinen Porvoo on strategiana kaikkia osallistava ja sisältää vahvaa uskoa kaupungin menestymiseen. Laadittu asiakirja on sisällöltään paikallinen ja helposti tunnistettava. On hienoa, että kaupungin erottuvat piirteet on tunnistettu ja samalla on selkeästi kuvattu kaupunkimme vahvuuksia.
Kaupunkistrategiassa on tunnistettu kaupunkikehityksen kannalta tärkeimmät taustatekijät, keskeisimmät tavoitteet ja ne kehitystyön kärjet, joilla on myönteisiä vaikutuksia kaupungin menestykseen ja kaupunkilaisten hyvinvointiin. Tunnistetut kärkihankkeet ovat erittäin tärkeitä kaupungin monipuolisen asuntotarjonnan, palvelujen saatavuuden ja liikenteellisen saavutettavuuden kannalta. Asiakirjassa on hyvin kuvattu se, että maaseutumiljööt, eri aikojen kaupunki- ja kyläympäristöt ja keskustaa ympäröivät taajamat ovat tasapainoisen kehityksen kannalta tärkeitä. Strategian kontekstiin kuuluu Porvoonjoki, meri, rannikko ja saaristo, jotka rikastuttavat kaupunkiamme. Kaupungin pitovoiman vahvistaminen on strategian läpileikkaava tavoite, jota kaupunkikehityslautakunta pitää hyvänä asiana.
Strategian keskeisiksi painopisteiksi on nostettu huolenpito elinympäristöstä, kestävän kasvun ja elinvoiman rakentaminen, lasten ja nuorten oppiminen ja tulevaisuususkon vahvistaminen sekä ihmisen mahdollisuus kotiutua, viihtyä ja kytkeytyä yhteisöihin. Näillä painopisteillä myös Porvoon kaupunkikehitys sidotaan koko Suomea koskeviin tulevaisuustavoitteisiin.
Porvoossa on, kuten yleiskaavatyössä on alleviivattu, poikkeuksellisen hienoa luonnon ympäristöä, jota tulee vaalia. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ovat läsnä myös Porvoossa. Kaupunkikehitystyöllä voimme parantaa sopeutumiskykyä mutta se ei tapahdu nopeasti tai pelkästään yhden valtuustokauden aikana. Siksi on tärkeää, että jatkamme ilmastotyötä ja hyväksymme pitkäjänteisen työn, joka ulottuu tuleville valtuustokausille. Kaupunkistrategiassa on selkeästi kuvattu se, miksi kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on tärkeää kaupungin menestymisen kannalta.
Kaupunkikehityslautakunta katsoo myös, että Porvoon erityinen vahvuus on sen omaleimaisuus. Tämä toistuu useissa kaavahankkeissa, joita lautakunta käsittelee. Kaupunkistrategian ilmaisu ‘Porvoon näköinen Porvoo’ on kyseenalainen ja sisällöllisesti ohut muotoilu, joka ei anna riittäviä välineitä arvioida uuden ja vanhan suhdetta, Porvoon hengen rajoja tai kaupunkikuvan kehittämisen laatua. Strategian otsikon tulisi selkeämmin sanoittaa kaupungin omaleimaisuutta ja ajallista kestävyyttä. Parempi otsikko voisi olla esimerkiksi ‘Aikaa kestävä kaupunki’ tai ‘Omaleimainen Porvoo’.
Kaupunkistrategiassa todetaan, että kaupungin toimintatapoja uudistetaan rohkeasti. Porvoo on myönteinen ja mahdollistava kaupunki. Kaikessa kaupunkikehitystyössä osallistaminen ja vuorovaikutustyö on keskeistä tasapainoisen ja laadukkaan lopputuloksen kannalta. Kuten asiakirjassa todetaan, arvostamme asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten ideoita ja aktiivisuutta. Lautakunta katsoo osaltaan, että uusien vuorovaikutus- ja osallistumiskeinojen kokeilu on tärkeää, jotta asukkaat voivat vaikuttaa elinympäristönsä kehittämiseen. Viimeaikaiset kaavahankkeet näyttävät, että laaja aktiivisuus ja palaute tuovat hankkeisiin paljon sellaista sisältöä, mikä lisää sekä rakennetun ja rakentamattoman kaupungin kestävyyttä.
Kaupunkikehityslautakunta toteaa, että kaupungin strategiaehdotus huomioi laajasti kaupunkikehityksen toimialan ja sen palvelut sekä toimialan kärkihankkeet.
Strategialuonnos huomioi kylien kehittämisen varsin yleisellä tasolla. Kylärakenneohjelman päivittäminen on keskeinen väline kylien pitkäjänteisen kehittämisen kannalta, ja sen roolia olisi perusteltua vahvistaa osana strategiaa, esimerkiksi nostamalla se kärkihankkeiden joukkoon.
Ensimmäisen kaupunkistrategiaa koskevan muutosesityksen tarkoituksena on tuoda esille myös se ”keino”, jolla yrityksiä ja uusia työpaikkoja alueelle halutaan houkutella (luomalla mahdollisuudet menestyä).
Toisen strategiatekstiä koskevan muutoksen tarkoituksena olisi selkeyttää ilmaisua ”kaupunki on vaikuttava alusta”.
Lautakunta esittää, että kaupunkistrategian tekstiä täydennetään siten, että strategiassa korostetaan entistä enemmän asukkaiden ja yritysten menestymisen edellytysten vahvistamista.
Kaupunkistrategian kohtaa ”Teemme työtä, että saisimme lisää työpaikkoja ja yrityksiä, kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä sekä osaavia työntekijöitä” esitetään muutettavan seuraavasti: ”Teemme työtä, että Porvoo on kaupunki, jossa niin asukkailla kuin yrityksilläkin on hyvät mahdollisuudet menestyä, ja että Porvoo saa lisää työpaikkoja ja yrityksiä, kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä sekä osaavia työntekijöitä”.
Lisäksi lautakunta ehdottaa, että kaupunkistrategiassa käytetty ilmaisu siitä, että ”Kaupunki on vaikuttava alusta”, korvataan täsmällisemmällä ilmaisulla. Kyseistä virkettä ehdotetaan kokonaisuudessaan täsmennettävän ja muokattavan esimerkiksi seuraavasti: ”Kaupunki rakentaa toimivaa ja houkuttelevaa toimintaympäristöä ja toimii aktiivisena kumppanina yrittäjyyden ja työllisyyden edistämisessä”.
Behandlingen av ärendet
Vid behandlingen av ärendet lämnade Mika Varpio följande ändringsförslag:
Muutetaan lause: ”Kaupunkistrategian ilmaisu ‘Porvoon näköinen Porvoo’ on onnistunut muotoilu, mikä antaa sopivasti vapauksia pohtia esimerkiksi laadukasta kaupunkikuvaa” muotoon: ”Kaupunkistrategian ilmaisu ‘Porvoon näköinen Porvoo’ on kyseenalainen ja sisällöllisesti ohut muotoilu, joka ei anna riittäviä välineitä arvioida uuden ja vanhan suhdetta, Porvoon hengen rajoja tai kaupunkikuvan kehittämisen laatua. Strategian otsikon tulisi selkeämmin sanoittaa kaupungin omaleimaisuutta ja ajallista kestävyyttä. Parempi otsikko voisi olla esimerkiksi ‘Aikaa kestävä kaupunki’ tai ‘Omaleimainen Porvoo’.”
Förslaget understöddes av Sanna Andersson, Piritta Simola, Emma Antell-Neem och Noora Ahonen.
Ordföranden konstaterade att man skulle rösta mellan ändringsförslaget och att fortsätta behandlingen.
Stadsutvecklingsdirektörens förslag föll i omröstningen mot ändringsförslaget med rösterna 4 (Kristel Pynnönen Andersson, Pehr Sveholm, Marko Häyhä och Patrik Björkman) – 6 (Sanna Andersson, Jarkko Ilomäki, Noora Ahonen, Piritta Simola, Emma Antell-Neem och Mika Varpio). Behandlingen fortsatte.
När behandlingen fortsatte lämnade Mika Varpio ett andra ändringsförslag:
Muutetaan lausunnon ensimmäinen kappale muotoon: ”Kaupunkikehityslautakunta pitää myönteisenä strategialuonnoksen painotusta muutosvoimaiseen toimintakulttuuriin, talouden tasapainottamiseen sekä vaikuttavien kärkihankkeiden toteuttamiseen. Lautakunta toteaa kuitenkin, että muutosvoimaisuuden käsite voi olla tulkinnallisesti haastava, mikäli se ymmärretään ensisijaisesti jatkuvan muutoksen tavoitteluna itseisarvona. Parempi ilmaisu voisi olla esimerkiksi ’Kestävästi uudistuva’. Kestävä kehitys ja kaupunkien uudistuminen rakentuvat muutoksen ohella myös jatkuvuuden, identiteetin ja arvojen varaan. Näiden näkökulmien näkyvä huomioiminen strategian toimeenpanossa on keskeistä, jotta strategia tukee pitkäjänteistä ja harkittua kaupungin kehittämistä. Muutosvoimainen ja myönteinen Porvoo on strategialuonnoksessa kuvattu kaikkia osallistavaksi ja vahvaa tulevaisuususkoa sisältäväksi kokonaisuudeksi. Laadittu asiakirja on sisällöltään paikallinen ja helposti tunnistettava, ja on myönteistä, että kaupungin erottuvat piirteet ja keskeiset vahvuudet on siinä tunnistettu.”
Förslaget understöddes av Sanna Andersson, Piritta Simola och Emma Antell-Neem.
Ordföranden konstaterade att man skulle rösta mellan ändringsförslaget och att fortsätta behandlingen.
Stadsutvecklingsdirektörens förslag vann omröstningen mot ändringsförslaget med rösterna 6 (Noora Ahonen, Kristel Pynnönen Andersson, Pehr Sveholm, Marko Häyhä, Jarkko Ilomäki och Patrik Björkman) – 4 (Mika Varpio, Emma Antell-Neem, Piritta Simola och Sanna Andersson). Behandlingen fortsatte.
Vid behandlingen av ärendet lämnade Mika Varpio följande tilläggsförslag:
Lisätään lausuntoon uusi kappale (toiseksi viimeiseksi): ”Strategialuonnos huomioi kylien kehittämisen varsin yleisellä tasolla. Kylärakenneohjelman päivittäminen on keskeinen väline kylien pitkäjänteisen kehittämisen kannalta, ja sen roolia olisi perusteltua vahvistaa osana strategiaa, esimerkiksi nostamalla se kärkihankkeiden joukkoon.”
Förslaget understöddes av Marko Häyhä, Sanna Andersson, Emma Antell-Neem, Piritta Simola och Pehr Sveholm.
Ordföranden konstaterade att man skulle rösta mellan tilläggsförslaget och att fortsätta behandlingen.
Stadsutvecklingsdirektörens förslag föll i omröstningen mot tilläggsförslaget med rösterna 8 (Emma Antell-Neem, Pehr Sveholm, Kristel Pynnönen Andersson, Sanna Andersson, Mika Varpio, Marko Häyhä, Piritta Simola och Patrik Björkman) – 2 (Noora Ahonen och Jarkko Ilomäki). Behandlingen fortsatte.
Vid behandlingen av ärendet lämnade Pehr Sveholm följande tilläggsförslag:
”Esitän seuraavan lisäyksen: Joukkoliikenteen osalta nykyiset paikallisliikenteen ELY-linjat siirtyvät Porvoon kaupungille, kun nykyiset sopimukset päättyvät. Perustelut: Tämä saattaa Porvoon pohjoisten kylien asukkaat tasavertaiseen asemaan muun väestön kanssa sekä joukkoliikenteen kehittämisen että tariffipolitiikan suhteen. Lisäksi mahdolliset kokeilut palvelevat myös pohjoisten kylien asukkaita.”
Förslaget understöddes av Piritta Simola.
Ordföranden konstaterade att man skulle rösta mellan tilläggsförslaget och att fortsätta behandlingen.
Stadsutvecklingsdirektörens förslag vann omröstningen mot tilläggsförslaget med rösterna 6 (Marko Häyhä, Emma Antell-Neem, Noora Ahonen, Jarkko Ilomäki, Mika Varpio och Sanna Andersson) – 4 (Pehr Sveholm, Kristel Pynnönen Andersson, Piritta Simola och Patrik Björkman). Behandlingen fortsatte.
Vid behandlingen av ärendet lämnade Noora Ahonen följande tilläggsförslag:
”Esitän, että lausuntoluonnoksen kahden viimeisen kappaleen väliin lisätään alla esitetty lisäys ja siinä ehdotetut muutosesitykset kaupunkistrategiaan.
Ensimmäisen kaupunkistrategiaa koskevan muutosesityksen tarkoituksena on tuoda esille myös se ”keino”, jolla yrityksiä ja uusia työpaikkoja alueelle halutaan houkutella (luomalla mahdollisuudet menestyä).
Toisen strategiatekstiä koskevan muutoksen tarkoituksena olisi selkeyttää ilmaisua ”kaupunki on vaikuttava alusta”. Alla esitetty lisäys lausuntoluonnokseen:
Lautakunta esittää, että kaupunkistrategian tekstiä täydennetään siten, että strategiassa korostetaan entistä enemmän asukkaiden ja yritysten menestymisen edellytysten vahvistamista.
Kaupunkistrategian kohtaa ”Teemme työtä, että saisimme lisää työpaikkoja ja yrityksiä, kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä sekä osaavia työntekijöitä” esitetään muutettavan seuraavasti: ”Teemme työtä, että Porvoo on kaupunki, jossa niin asukkailla kuin yrityksilläkin on hyvät mahdollisuudet menestyä, ja että Porvoo saa lisää työpaikkoja ja yrityksiä, kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä sekä osaavia työntekijöitä”.
Lisäksi lautakunta ehdottaa, että kaupunkistrategiassa käytetty ilmaisu siitä, että ”Kaupunki on vaikuttava alusta”, korvataan täsmällisemmällä ilmaisulla. Kyseistä virkettä ehdotetaan kokonaisuudessaan täsmennettävän ja muokattavan esimerkiksi seuraavasti: ”Kaupunki rakentaa toimivaa ja houkuttelevaa toimintaympäristöä ja toimii aktiivisena kumppanina yrittäjyyden ja työllisyyden edistämisessä”.”
Förslaget understöddes av Jarkko Ilomäki och Marko Häyhä.
Ordföranden konstaterade att man skulle rösta mellan tilläggsförslaget och att fortsätta behandlingen.
Stadsutvecklingsdirektörens förslag föll i omröstningen mot tilläggsförslaget med rösterna 3 (Sanna Andersson, Pehr Sveholm och Mika Varpio) – 7 (Emma Antell-Neem, Marko Häyhä, Kristel Pynnönen Andersson, Jarkko Ilomäki, Piritta Simola, Noora Ahonen och Patrik Björkman). Behandlingen avslutades.
Övriga ärenden
Nämndens övriga beslut var i överensstämmelse med föredragningen och enhälliga.