Siirry sisältöön

Porvoo on kasvava kaupunki ja yksi keskeisistä strategisista tavoitteistamme on kestävä kasvu eli kasvu. Se tarkoittaa kasvua, jota ei tehdä luonnon kustannuksella. Tähän kokonaisuuteen kuuluu olennaisena osana myös vesistöt ja kaupungin omistamat metsät. Luonnon monimuotoisuus, metsät ja vesistöt luovat Porvooseen viihtyisää kaupunkiympäristöä.

  • Sitoudumme ilmasto- ja ympäristöohjelmassamme luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen ja säilyttämiseen osana kaavoitusta, rakentamista, viheralueita sekä vieraslajien torjuntaa.
  • Omistamamme metsät muodostavat huomattavan osan asukkaiden arkiympäristöä kaupungin keskeisillä alueilla. Metsiemme hoidossa korostuvat niin metsien suojelu, hiilensidonta, hiilivarastot kuin rakenteellinen monimuotoisuus.
  • Sitoudumme maanpäällisen luonnon lisäksi suojelemaan pinta- ja pohjavesiä.

Tavoitteet ja toimenpiteet

Kaupunkikehityksen toimiala

Lisäämme ja säilytämme luonnon monimuotoisuutta osana kaavoitusta, rakentamista, viheralueita ja vieraslajien torjuntaa.

  • Säilytämme arvokkaat luontokohteet ja edistämme EU:n ja kansallisen tason ennallistamisvaatimuksia. Osallistumme ekologisen kompensaation kehitystyöhön ja tutkimme sen käyttöönoton mahdollisuuksia kouluttamalla henkilöstöä ja kokeilemalla kompensaatiota pilottikohteissa.
  • Hyödynnämme kaavoituksessa jo käytettyä maata ja säilytämme ruoantuotantoalueet kivennäispelloilla. Määrittelemme ekologiset käytävät ja yhtenäiset luontoalueet, ja otamme ne huomioon osana kaavoitusta.
  • Hyödynnämme viherkerrointa kaavoituksessa ja osana toteutuksen ohjausta.
  • Suojelemme arvokkaita luontoalueita ja kehitämme ekologisten verkostojen muodostumista niiden välillä.
  • Osana ympäristönsuojelua otamme antamissamme lausunnoissa huomioon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden biotooppien huomioimisen maankäytössä (mm. kedot) ja vesiluonnon suojelussa.
  • Kartoitamme avoimet viheralueet ja laadimme niitä koskevan kunnossapitoluokituksen toimenpiteineen osana viheraluerekisterin kehittämistä.
  • Hyödynnämme puulajeja monipuolisesti ja lisäämme niiden valikoimaa myös pölyttäjien huomioimiseksi.
  • Kehitämme pientareiden oikea-aikaista niittoa.
  • Luomme toimintamallin haitallisten vieraslajien torjumiseen ja leviämisen ehkäisyyn suunnittelus-sa, rakentamisessa ja kunnossapidossa.

Hoidamme kaupungin omistamia metsiä maanomistajan tavoitteiden mukaisesti.

  • Toteutamme metsien 17 prosentin suojelutavoitetta ja kehitämme ekologisten verkostojen muodostumista niiden välillä.
  • Säilytämme arvokkaat metsäluontokohteet.
  • Lisäämme kaupunkimetsien pinta-alaa kaavoituksen keinoin maaperän ja luontotyyppien pohjalta.
  • Perustamme hakkuut maanomistajan tavoitteisiin.
  • Panostamme metsien hallittuun hoitoon luonnon monimuotoisuuden pohjalta, joka mahdollistaa hyvin vanhojen puiden kehittymisen.
  • Kaupunki ei aseta omistamiinsa virkistyskäyttöön luokiteltuihin metsiin tuottotavoitteita. Hoidamme metsiä käyttötarpeen mukaan.
  • Kaupunki ei ojita omistamiaan metsiä.
  • Hankimme maata metsien säilymiseksi ja suojelualueiden perustamiseksi (ml. metsitettävät alueet).
  • Pyrimme raakamaan hankinnassa puuston säilyttämiseen.

Suojelemme pinta- ja pohjavesiä sekä säilytämme luonnon monimuotoisuutta.

  • Kohdistamme valvontaresursseja herkillä alueilla sijaitseviin kiinteistökohtaisiin jätevesijärjestelmiin (esim. pohjavesialueet, Myllykylänjärvi ja virkistyskäytölle tärkeät järvet).
  • Otamme suunnittelussa ja budjetoinnissa vastuuta alueellisista virtavesien ennallistamisesta ja vesivoiman ympäristöhaittojen ehkäisystä.
  • Säilytämme kaupungin omistamat rakentamattomat rannat ravinteita ja hulevesiä pidättävinä luontaisina suojavyöhykkeinä. Hoidamme rannoilla sijaitsevia viheralueita niin, että rannoille muodostuu ravinteita ja hulevesiä pidättävinä luontaisina suojavyöhykkeinä.
  • Suosimme pellonvuokrauksessa kilpailutuksessa ekologisuutta (esim. nurmiviljely, lannoitekuorma).
  • Selvitämme ja pilotoimme ratkaisuja, jotka vähentävät hulevesien mukana kulkeutuvan mikromuovin ja muiden haitta-aineiden määrää vesistöissä.
  • Kartoitamme alueet, jotka ovat erityisen herkkiä vesiliikenteen aiheuttamille meluvaikutuksille. Tarvittaessa edistämme tiukennettuja nopeus- ja liikkumisrajoituksia vesiliikenteelle.
  • Tiivistämme yhteistyötä (esim. yhteiset hankkeet) Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen ilman- ja vesiensuojeluyhdistyksen kanssa vesistöjen tilan parantamiseksi.
  • Suunnittelemme viheralueverkostoa luonnon monimuotoisuutta tukien.
  • Luontokoulu tukee lasten ja nuorten toiminnallista ulkona oppimista luonnon monimuotoisuudesta. Toiminta myös vahvistaa lasten ja nuorten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä edistää hyvinvointia.

Metsien hoidon ja käytön tavoitteet

Mahdollisimman paljon hyötyjä asukkaille. Suurimmat hyödyt ovat turvallinen ja terveellinen ympäristö, joka soveltuu harrastuksiin, on esteettisesti tyydyttävä ja, jossa asukas voi kokea turvallisuutta ja osallisuutta.

Metsänkäyttö on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Metsiä hoidetaan aktiivisesti siten, että ne hillitsevät ilmastonmuutosta. Samanaikaisesti hoitoa suunnataan siten, että se tähtää ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Suunnittelussa seurataan tutkimusta ja otetaan käyttöön parhaat käytännöt.

Suojellun metsän osuus kaupungin omistamasta metsäpinta-alasta tulee olla 12% vuoteen 2025 ja vähintään 17% vuoteen 2030 mennessä. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuus. Painotus vaihtelee alueen käyttötarkoituksen mukaan.

Metsäalueen käyttäjille ja alueen asukkaille tiedotetaan ajoissa merkittävien hoitotoimien suunnittelusta. Tarvittaessa erilaisia tavoitteita yhteensovitetaan yhteissuunnittelun keinoin. Toiminnan mittakaava ja pienipiirteisyys määräytyy paikan tosiasiallisen käytön ja kaavamerkinnän mukaan. Sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi kaupunki on avoin ja luotettava toimija, joka noudattaa hyvän hallinnon periaatteita.

Metsänhoidossa pyritään löytämään kestävä tasapaino hiilensidonnan, hiilivaraston ja metsätuhoriskin välille. Metsien tarkkailua lisätään. Tuhoalttiilla paikoilla järjestetään tarkastus kaksi kertaa vuodessa ajantasaisen tilannekuvan ylläpitämiseksi. Erityisesti tarkkaillaan varttuneita kuusikoita uhkaavan kirjanpainaja -hyönteisen esiintymistä. Hoitotoimissa tähdätään sekametsien osuuden lisäämiseen, rakenteellisen monimuotoisuuden lisäämiseen, metsien runsaspuustoisuuteen ja pidennyttyihin kiertoaikoihin. Jatkuvaa kasvatusta käytetään soveltuvilla kohteilla.

Arvokkaat elinympäristöt tunnistetaan. Niiden turvaamiseksi jätetään riittävät suojavyöhykkeet. Yleisesti lahopuuta lisätään metsissä, etenkin paikoilla, joissa on mahdollista tukea lähialueella olevaa lahopuujatkumoa ja saavuttaa lahopuun määrässä merkittäviä, kynnysarvot ylittäviä tuloksia.

Talousarvioon arvioidaan vuosittain metsien hoidosta syntyvät tuotot, mutta arvio ei ole sitova tavoite. Näin tuottotavoite ei rajoita virkistys- ja monimuotoisuushyötyjen saavuttamista.