Siirry sisältöön

Asemakaava-alueella korttelin jakautuminen tonteiksi osoitetaan tonttijaolla. Sen sitovuudesta määrätään asemakaavassa. Sitovassa tonttijaossa osoitetaan muun muassa tontin sijainti kartalla, tontin numero, pinta-ala, rajapisteiden koordinaatit ja rajamitat.

Sitova tonttijako osoitetaan asemakaavassa tai laaditaan vasta asemakaavan tultua voimaan. Maanomistaja voi pyytää tonttijaon laatimista. Myös tonttijaon muutos voidaan tehdä maanomistajan kirjallisesta hakemuksesta, jos muutokselle on olemassa edellytykset. Tonttijaon laatimismenettely asianosaisten kuulemisineen on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen. Tonttijaon laadinta hakemuksesta hyväksymiseen kestää tavallisesti kahdesta kolmeen kuukautta.

Tonttijaossa suunnitellut tontit muodostetaan rakentamis- ja kiinnityskelpoisiksi kiinteistöiksi lohkomis- tai muulla kiinteistönmuodostustoimituksella tai eräissä tapauksissa kiinteistörekisterin pitäjän päätöksellä. Kiinteistönmuodostuksen perusteella tontti merkitään kiinteistörekisteriin ja se saa tonttijaossa suunnitellun kiinteistötunnuksen. Tontti on rakennuskiellossa kiinteistörekisteriin merkitsemiseen asti.

Jos tonttijaon laatiminen tai muuttaminen on pääosin yksityisen edun vaatima ja maanomistaja on sitä hakenut, kaupunki perii aiheutuneet kustannukset maanomistajalta.