Kulttuurinen moninaisuus varhaiskasvatuksessa
Moninaisuus on voimavara ja rikkaus.
Osallisuutta ja yhdenvertaisuutta
Kieli- ja kulttuuritietoisessa varhaiskasvatuksessa oma kieli, kulttuuri, uskonto ja katsomus tehdään näkyväksi. Lapsi kokee itsensä hyväksytyksi. Hän saa vahvan pohjan niin omaan kieleen ja kulttuuriin, kuin suomen kielen oppimiseenkin.
Kielitietoista varhaiskasvatusta ja esiopetusta
Opetuksen tavoitteena on ikätasoa vastaava suomen tai ruotsin kielen taito, sekä suomalaiseen kulttuuriin, tapoihin ja ympäristöihin tutustuminen. Lapsella on yhdenvertainen mahdollisuus oppimiseen ja ryhmän tasavertaiseen jäsenyyteen.
Kielen kehittymistä harjoitellaan pienryhmissä ja kaikessa toiminnassa. Suomen kielen tukemisen suunnitelmasta keskustellaan huoltajien kanssa ja kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lapsen kielitaidon kehittymistä seurataan ja kartoitetaan.
Vieraskielisen viisivuotiaan lapsen tarve yksilölliseen puheterapeutin arvioon kartoitetaan varhaiskasvatuksessa.
Oman äidinkielen tukemista
Vahva oman äidinkielen taito auttaa lasta oppimaan muita kieliä. Äidinkieli on tunteiden kieli, sekä tärkeä perusta identiteetin rakentumiselle. Lapsi oppii omaa äidinkieltään ja kulttuuriaan omassa perheessä.
Oman äidinkielen opetusta tarjotaan varhaiskasvatuksessa mahdollisuuksien mukaan, jos lapsen molempien vanhempien kieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Opetusryhmän minimikoko on neljä lasta. Osallistuminen on vapaaehtoista, mutta sen valitessaan siihen tulee sitoutua.
