Aikuisena lukioon? Linnankosken aikuislukiossa ollaan yhtä perhettä
Tuomas Leppänen aloitti lukion 22-vuotiaana ja Aimo Törmänen puolestaan vasta jäätyään eläkkeelle. Linnankosken aikuislukio on seudun ainoa aikuislukio, johon voivat hakea kaikki yli 18-vuotiaat peruskoulun suorittaneet.
– Aikuislukio on uusi mahdollisuus tai rinnakkaismahdollisuus. Jokaisen oppilaamme tarina on omanlainen, sanoo Timo Juntunen.
Juntunen työskentelee Linnankosken lukion ja aikuislinjan apulaisrehtorina ja opinto-ohjaajana.
– Tänne voi rauhassa tulla kokeilemaan, onko lukio itseä varten. Aikuislukio on yleissivistävä koulu, jossa laajennetaan käsitystä maailmasta. Se on itseisarvo itsessään ja monelle mahdollisuus saada vielä se saavuttamatta jäänyt ylioppilastutkinto omalla tahdillaan, hän kertoo.
Ikärajana 18 vuotta – siitäkin joustetaan
Linnankosken aikuislukio on Itäisen Uudenmaan ainoa aikuislukio, jonne voivat hakea kaikki yli 18-vuotiaat peruskoulun suorittaneet ilman keskiarvorajoja.
Aikuislukion opiskelijaksi voidaan ottaa myös alle 18-vuotiaita perustellusta syystä. Vuosittain yksittäisiä opiskelijoita siirtyy aikuislukion opiskelijaksi suoraan peruskoulusta.
– Viime keväänä Linnankosken lukion aikuislinjalta valmistui huippumuusikko. Hän pystyi lukion kolmen vuoden aikana yhdistämään tavoitteellisen soittamisen ja lukio-opiskelun aikuislinjalla, koska opetustunnit olivat ilta-aikaan, Juntunen kertoo.
Aikuislukion opintojen laajuus on 88 opintopistettä. Opintojen loppuvaiheessa suoritetaan ylioppilastutkinto.
Opiskelu on lähiopetusta ja iltapainotteista; tunnit pidetään maanantaista torstaisin klo 16.30–19.20 välisenä aikana. Tästä syystä aikuislukio sopii myös työssäkäyville ja niille, joille iltaopiskelu tuntuu mieluisammalta. Jos opiskelijalla on entuudestaan ammatillinen perustutkinto, voi hän opiskella pelkästään niitä lukion oppiaineita, jotka aikoo kirjoittaa ylioppilaskokeissa.
Opintoja voi suorittaa joustavasti omaan tahtiin ja aiempia lukio-opintoja voidaan hyväksilukea.
Välivuoden pitäminen auttoi löytämään oman tien
Tuomas Leppänen, 22, aloitti Linnankosken aikuislukiossa puolitoista vuotta sitten. Sitä ennen hän eli ”hikikomorina”. Se tarkoittaa kotiinsa linnoittautunutta ihmistä, joka eristäytyy ihmisistä ja koulu- sekä työelämästä vähintään puoleksi vuodeksi.
Kun Leppänen päättyi TE-toimiston kautta kuntouttavaan pajatoimintaan, hänelle ehdotettiin aikuislukiota.
– Minussa nähtiin potentiaalia. Olen aina ollut kiinnostunut historiasta ja filosofiasta, joten niiden opiskelu houkutteli, hän kertoo.
Aikuislukio yllätti Leppäsen positiivisesti. Hän suorittaa opintoja omalla tavallaan ja omassa tahdissaan.
– Olen nauttinut valtavasti. Suoritan opintoja vapaaehtoisesti, enkä ota paineita opiskelusta. Haluan olla täällä vain lukion takia miettimättä, mitä sen jälkeen tapahtuu. Monilla nuorilla on todella paljon paineita, eikä yhteiskunta kannusta heitä hidastamaan tahtia tai pohtimaan rauhassa omaa suuntaansa, hän sanoo.
Leppänen kehuu Linnankosken aikuislukion opettajia ammattitaitoisiksi ja joustaviksi. Pienten ryhmien ansioista oppilaat saavat henkilökohtaisempaa opetusta.
– En tee kotiläksyjä tai lue kirjoja ja silti pärjään. Nautin siitä, että voin suorittaa lukion omalla tavallani. Tätä ei varmaan voi jakaa yleisenä vinkkinä muille, Leppänen naurahtaa.
Leppänen kannustaa muitakin nuoria harkitsemaan välivuoden pitämistä peruskoulun jälkeen.
– Joskus pitää tietyllä tavalla epäonnistua tai pudota yhteiskunnan rattaista, että oppii tekemään asioita omalla tavallaan. Arvostan todella paljon niitä kolmea vuotta, jotka elin yhteiskunnan ulkopuolella. Minusta on terveellistä miettiä rauhassa, mitä haluaa tehdä, hän sanoo.
Leppänen kertoo aikuislukion avanneen monia uusia ovia.
– Minulle on avautunut valtava määrä mahdollisuuksia vain sillä, että olen ollut täällä ja jutellut muille. Olen päässyt mukaan kirjapiiriin ja podcastiin, saan vaikuttaa asioihin. Lukiota mainostetaan usein goal oriented -kulmalla (tavoitteelliseen suuntaan ohjaavana), mutta lukiossa on itseisarvoa ja rikkautta sellaisenaankin. Tänne voi tulla jos tykkää historiasta tai filosofiasta – ja tarjolla on erikoisiakin kursseja, kuten kurssi, jossa puhutaan yliluonnollisista tapahtumista, hän kertoo.
– Aikuislukio on tarjonnut suuren elämänmuutoksen.
Pienemmät ryhmät ja ilta-ajat houkuttelevat
Linnankosken aikuislukiossa aloittaa lukuvuosittain noin kymmenen tutkinto-opiskelijaa ja kaksoistutkinnossa noin 30 opiskelijaa. Tämän lisäksi on mahdollista opiskella aineopiskelijastatuksella yksittäisiä lukion opintojaksoja. Aikuislinja tarjoaa myös maahanmuuttajille suunnattua aikuisten perusopetusta.
– Joillekin jo se, että aikuislukiossa voi opiskella pienessä ryhmässä – ei 30 opiskelijan joukossa – saattaa madaltaa kynnystä tulle opiskelemaan lukioon, Timo Juntunen kertoo.
Pienessä ryhmässä pystytään paremmin tukemaan myös esimerkiksi oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevia oppilaita ja joustamaan, jos oppilaalle kertyy syystä tai toisesta paljon poissaoloja.
– Vaikka opintojaksot ovat tismalleen samat, oppitunteja on vähemmän. Täällä ei myöskään tarvitse kiirehtiä. Aikuislukio on vähän erilainen polku, mutta yhtä merkityksellinen kuin päivälukion, Juntunen sanoo.
Opiskelijat ovat kaikenikäisiä eri taustoilla. Osa opiskelijoista on Leppäsen lailla niitä, jotka ovat halunneet pitää peruskoulun jälkeen taukoa, osa on jättänyt aikoinaan lukion kesken ja haluaa palata koulun penkille, ja osa on päivälukiolaisia, jotka ovat siirtyneet aikuislukioon juuri ilta-aikojen tai joustavuuden vuoksi.

– Puolitoista vuotta sitten Linnankosken lukion aikuislinjalta valmistui ylioppilas neljällä laudaturilla ja kahdella eximialla ja pääsi valintakokeiden kautta opiskelemaan Helsingin oikeustieteelliseen. Meillä on monia tällaisia tarinoita, joissa lukio on avannut uuden suunnan, Juntunen iloitsee.
Koskaan ei ole liian myöhäistä
Aimo Törmänen, 69, aloitti lukio-opintonsa syksyllä 2025.
– Olen palvellut suurimman osan elämästäni Porvoon öljypuulaakissa ja jäin muutama vuosi sitten eläkkeelle. Eläkkeellähän voi rakentaa päivänsä sellaiseksi kuin parhaansa näkee, ja kun kotipitäjässäni opintoni jäivät aikoinaan puolitiehen ja aikaa vapautui tavattomasti, ajattelin, että olisi hyvä mahdollisuus panna tilanne kuntoon, Törmänen sanoo.
Hän on nauttinut lukio-opinnoistaan ja kehuu Linnankosken aikuislukion ammattimaisia opettajia ja opetusta.
– Olen kokenut, että vanhakin koira oppii uusia temppuja. Kun on tämän verran ikää, on nähnyt ja kokenut yhtä sun toista. Opetus on muuttunut lapsuudestani. Historiassa esimerkiksi kerrottiin vuosilukuja ja nimiä, mutta nyt kerrotaan myös siitä, miten eri historian tapahtumat ovat vaikuttaneet tähän päivään. Opetus antaa perspektiiviä, Törmänen sanoo.
Törmäsen tavoitteena on kirjoittaa ylioppilaaksi, ja sen jälkeen ehkä jatkaakin opiskelua.
– Täytän maaliskuussa 70 ja olen hyvässä kunnossa, joten olen elvistellyt itselleni ja muille, että tässä olisi vielä 30 vuotta aikaa miettiä, mitä isona tekisi. Niin kauan kuin olen terve ja hyvinvoiva, pitää katsoa vielä huomiseen, hän nauraa.
Linnankosken lukiossa on hänen mielestään kannustava ilmapiiri, jossa kaikki saavat olla sellaisia kuin ovat.
– Tavattomasti olen tykännyt. Vaikka välillä pohdin, selviänkö joukossa, vielä en ole miettinyt, että jäänpä kotiin, hän sanoo.
Hyvä henki ja kannustava kulttuuri
Linnankosken aikuislukion ilmapiiriä kehuvat muutkin kuin Leppänen ja Törmänen. Vuosittaisissa opettajien ja oppilaiden arvioissa nousee esiin hyvä ilmapiiri.
– Meillä on perhemäinen tunnelma ja nämä pienet ryhmät, joista pidämme kiinni. Täällä näkyy eletty elämä. Oppilaat uskaltavat heittäytyä ja ilmaista omia ajatuksiaan, dialogi on rikasta ja hedelmällistä, Juntunen sanoo.
– On ollut hienoa seurata, kuinka oppilaat ovat muuttaneet aiemmat negatiiviset käsityksensä itsestään oppijoina ja huomanneet, että he pärjäävät opinnoissaan.
Negatiiviset koulumuistot ovat korvautuneet uusilla positiivisilla kokemuksilla.
– Kun lukio ei ole enää pakko, motivaatiokin on erilainen. Parasta on se, kun oppilas tulee vuosien päästä kiittämään, miten hän on löytänyt aikuislukiosta paikkansa yhteiskunnassa, Juntunen kertoo.
Aikuislukion voi aloittaa viisi kertaa vuodessa aina uuden periodin alkaessa. Seuraava, neljäs, periodi alkoi helmikuun alussa ja viides alkaa 7.huhtikuuta 2026.
Teksti ja kuvat: Merja Forsman