Linnajoen oppilaskunta antaa nuorille mahdollisuuden vaikuttaa koulun asioihin
Linnajoen koulussa toimii aktiivinen oppilaskunta, joka tuo oppilaiden äänen kuuluviin ja pyrkii tekemään koulupäivistä piirun verran mukavampia. Oppilaskunta järjestää myös kioskitoimintaa, jonka tuotolla tuetaan intialaisten kummioppilaiden koulunkäyntiä.
– No niin, kuka haluaa lähteä kahden viikon päästä edustamaan Linnajoen koulua porvoolaiskoulujen yhteiseen kokoukseen? kysyy opettaja ja oppilaskunnan ohjaava opettaja Minna Simola Linnajoen koululla.
Useita innokkaita käsiä nousee.
On välitunti ja kuusihenkinen oppilaskunnan hallituksen “iskuryhmä” on kokoontunut tavanomaiseen kahdesti viikossa pidettävään välituntitapaamiseen.
Linnajoen oppilaskunta on jo vuosien ajan tunnettu erityisen aktiivisena. Se osallistuu päätöksentekoon koulussa ja sen ulkopuolella sekä järjestää kioskitoimintaa, jonka tuloilla tuetaan intialaisten kummioppilaiden koulunkäyntiä. Lisäksi oppilaskunta suunnittelee säännöllisesti erilaisia teemapäiviä ja tapahtumia.
– Yritämme parantaa oppilaiden hyvinvointia tässä koulussa, että kaikilla olisi mukavampaa. Järjestämme esimerkiksi sellaisia tempauksia, joissa oppilaat tutustuisivat paremmin toisiinsa ja heillä olisi yhteistä tekemistä. Ehkä joku löytäisi uuden kaverinkin, oppilaskunnan puheenjohtaja, 8.-luokkalainen Emilia sanoo.
– Järjestämme erilaisia tempauksia teemapäivien ympärille. Ystävänpäivänä oli korttimätsäystä eli piti etsiä omalle kortilleen pari, 7.-luokkalainen Keke kertoo.
Koulun tilat lämpimämmiksi ja käytäville tuoleja
Linnajoen oppilaskunnan toimintaan kuuluu myös vaikuttamistyötä.
– Meillä on paljon yhteisiä tapaamisia rehtoreiden ja opettajien kanssa. Viimeksi me puhuimme esimerkiksi hyvinvointiprofiilista, eli siitä, miten oppilaat voivat koulussa, oppilaskunnan varapuheenjohtaja, 8.-luokkalainen Tino kertoo.
– Jos meillä on ideoita siitä, miten koulunkäyntiä ja hyvinvointia voisi kehittää, tuomme sen esiin, 8.-luokkalainen Alaa lisää.
Oppilaskunta on keskustellut rehtorin ja vararehtorin kanssa muun muassa koulun lämpötilasta ja eri tilojen siisteydestä. Kylmien lattioiden vuoksi oppilaskunta on myös pyytänyt lisää tuoleja ja uusia sohvia käytäville.
Oppilaiden toiveita on kuultu, ja lämpötila eri luokkien välillä on tasoittunut ja käytäville tuotu uusia istumapaikkoja.
– Meille saa tulla kertomaan parannusideoita, ja me viemme niitä eteenpäin. Sillä tavalla se on helpompaa. Kuten näistä esimerkeistä huomaa, pystymme oikeasti vaikuttamaan, Tino sanoo.
Simola kertoo, että jos jotain oppilaiden toivetta ei voida ratkaista koulussa, oppilaskunta vie asian kaupungin päättäjille saakka.
– Oppilaiden toiveita on viety erilaisiin tapahtumiin, joissa on esimerkiksi esitetty toiveita linja-autojen reiteistä ja katoksista sekä roskisten määrän lisäämisestä eri reittien välille – ja sitten niitä on tullut, Simola sanoo.
Oppilaiden yhteisellä ponnistuksella koulutus intialaistytöille
Emilia nostaa pulpetille kansion, jossa on englanniksi kirjoitettu kirje Intiasta sekä valokuva oppilaskunnan omasta kummioppilaasta.
Linnajoen koulun oppilaat ovat jo pitkään tukeneet intialaistyttöjen koulunkäyntiä keräämällä rahaa kioskitoiminnan kautta.
– Se tekee kioskin pyörittämisestä tärkeämpää, koska siinä ei ole vain se herkkujen myynti, vaan autamme sen kautta jotain, Tino sanoo.
– Kaikilla ei ole mahdollisuutta koulunkäyntiin. Siitä tulee kiitollinen olo, että Suomessa koulutus on mahdollista kaikille, Keke lisää.
Kioski toimii myös koululaisten yhteisenä kokoontumis- ja tapahtumapaikkana. Toiminnan pyörittäminen kuuluu kaupallisten aineiden valinnaisryhmälle, mutta sen hallinnoinnista vastaa oppilaskunta.
– Kioskissa käy tosi paljon porukkaa ja sinne on usein jonoa, 8.-luokkalainen Wendy kertoo.
Perjantaisin auki olevassa kioskissa myydään pientä purtavaa ja juotavaa.
– Nyt olemme suunnitelleet sinne myös terveellisempiä välipaloja, kuten välipalapatukoita. Jos ei syö kouluruokaa tai pidä siitä, kioskista saa jotain syötävää, Alaa sanoo.
Seuraavaksi mukaan politiikkaan?
Kuusihenkinen ”iskuryhmä” nauraa paljon ja pahoittelee, jos keskeyttää toisen. Jokaisen mielipiteitä ja ajatuksia kuunnellaan.
– Me ollaan pidetty yhteisiä tapaamisia ja vietetty aikaa yhdessä, että olisimme sellaisia, sellaisia… Emilia sanoo ja jää miettimään lauseen jatkoa.
– Yhteisöllisiä, Keke lisää.
– Kun opimme tuntemaan toisiamme, uskallamme sanoa paremmin mielipiteemme tässä porukassa, Alaa kertoo.
Monet heistä kertovat olevansa mukana, koska ovat kiinnostuneita vaikuttamisesta – ehkä myös tulevaisuudessa.
– Tykkään siitä, että saan vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin. On ollut kiva nähdä, mitä tämä oppilaskunnassa työskentely on. Meillä on ollut tosi kivaa, 7.-luokkalainen Blerona sanoo.
– Halusin heti seiskan alussa mukaan, että voisin auttaa muita, luokkatoveri Melissa lisää.
Oppilaskunnan hallituksen nuoret kokevat paloa nostaa epäkohtia esiin ja puuttua niihin.
– Tykkään argumentoida, ja jos voin vaikuttaa, tuntuu, että pitää vaikuttaa. Opin täällä käyttämään luovuuttani ja sitä, miten niitä asioita, joihin uskon, kannattaa edistää, Alaa sanoo.
– Tämä antaa vähän esimakua siitä, millaista voisi olla, jos olisi mukana politiikassa. Politiikka kiinnostaa minua, Tino sanoo.
– Vaikka olemme nuoria, pystymme vaikuttamaan. Ei se ole niin, että vain aikuiset saavat vaikuttaa, Emilia lisää.
Teksti ja kuva: Merja Forsman
