Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2022: Kaupunki tähtää nollatulokseen ja valmistautuu historialliseen rakenneuudistukseen
Porvoon kaupungin talous on painumassa lievästi alijäämäiseksi vuonna 2022, kun valtion koronatuet jäävät pois ja menot jatkavat kasvua.
Porvoon kaupungin talous on painumassa lievästi alijäämäiseksi vuonna 2022, kun valtion koronatuet jäävät pois ja menot jatkavat kasvua.
Kaupunki varautuu historialliseen rakenneuudistukseen, sillä hyvinvointialueiden perustaminen mullistaa kaupungin toiminnan ja rahoituspohjan.
Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula julkisti talousarvioesityksenä tiistaina 26. lokakuuta. Kaupunginhallitus käsittelee esitystä loka–marraskuussa, ja valtuusto päättää asiasta marraskuussa.
100 miljoonan euron investointikatto 2022–2025
– Ensi vuonna päästään lähelle nollatulosta, mutta paljon tärkeämpää tässä vaiheessa on arvioida kaupungin rahoituspohjaa ja investointikykyä vuodesta 2023 alkaen, Jukka Pekka Ujula painottaa.
– Hyvinvointialueuudistus heikentää kaupungin taloutta jo vuonna 2023, mutta verotulojen tilitysviiveen ja valtionosuusjärjestelmän tasausmekanismien vuoksi vaikutus näkyy asteittain ja muutaman seuraavan vuoden aikana.
– Kaupunki voi edelleenkin kohdentaa resursseja kasvun ja strategian kannalta tärkeimpiin kohteisiin, mutta tulojen väheneminen asettaa kuitenkin entistä selkeämpiä rajoitteita toiminnalle. Investoinnit pitäisi rajoittaa enintään 100 miljoonaan vuosille 2022–2025, jos emme halua, että velkaantuminen kääntyy taas nopeaan kasvuun, Ujula jatkaa.
Tulo- ja kiinteistöveroprosentteihin ei esitetä korotuksia ensi vuodelle. Tänä vuonna päätetään poikkeuksellisesti kahden vuoden kunnallisveroprosentista, koska hyvinvointialueuudistuksen myötä vuoden 2023 tuloveroprosentti määräytyy vuoden 2022 veroporosentin mukaan alennettuna valtiolle siirtyvällä osuudella.
Menot kasvavat 0,5 prosenttia, tulot alenevat 1,8 prosenttia
Vuosikate on talousarvioesityksessä noin 23 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos on noin 1,7 miljoona euroa alijäämäinen.
Menot kasvavat yhteensä 0,5 prosenttia eli noin 2,2 miljoonaa euroa verrattuna tämän vuoden muutettuun talousarvioon. Sosiaali- ja terveystoimen menot alenevat 1,8 prosenttia. Sivistystoimen menot puolestaan kasvavat 3,4 prosenttia ja konsernihallinnon menot noin 0,7 prosenttia. Koronavirusepidemian vuoksi etenkään sosiaali- ja terveystoimen menoja ei voi vertailla edellisvuoteen.
Kaupungin tulot alenevat yhteensä 1,8 prosenttia, eli noin 7,8 miljoonaa euroa. Kunnallisveron tuotto on kasvamassa selvästi, mutta yhteisöveron tuotto alenee arviolta noin 25 miljoonaa euroa, kun kuntien jako-osuuden korotus poistuu. Valtionosuudet kasvavat yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa muun muassa uusien ja laajenevien tehtävien takia, mutta samalla kaupungin valtionosuuksien tasoa leikataan yli 5 miljoonalla eurolla.
– Valtionosuudet kasvavat näennäisesti, koska kunnille kompensoidaan muun muassa hoitajamitoituksen sekä oppivelvollisuuden laajentamisen kustannuksia. Samalla kuntien valtionosuuksia leikataan kuitenkin reilusti, kun järjestelmään kuuluva kustannustenjaon tarkistus jätetään tekemättä. Käytännössä siis kunnat maksavat uudet ja laajenevat tehtävä itse, tiivistää rahoitusjohtaja Henrik Rainio
– Talouden suhdanne on hyvä, mikä näkyy kunnallisveron tuoton selvänä kasvuna. Myös yhteisöveron tuotto on suhteellisen korkea, mutta koronan takia tilapäisesti korotettu jako-osuus jää pois, ja tämä heikentää kuntien osuutta veron tuotosta. Näin hyvässä taloussuhdanteessa pitäisikin pystyä tekemään ylijäämäinen tulos, Rainio jatkaa.
Tulot puolittuvat, velat jäävät ennalleen
Vuonna 2023 kaupungin kunnallisveroprosentista leikataan alustavien suunnitelmien mukaan 12,39 prosenttiyksikköä. Kaupungin tuloveroprosentti olisi silloin 7,36 prosenttia, ja kunnallisveron tuotto alenisi noin 122 miljoonalla eurolla verrattuna vuoteen 2022. Kunnallisveroprosentin leikkaus vahvistetaan kuitenkin vasta myöhemmin, joten kunnat joutuvat päättämään veroprosentista hyvin epävarmassa tilanteessa ja epävarmojen laskelmien varassa.
Yhteisöveron tuotosta leikataan hyvinvointialueuudistuksen jälkeen kolmannes valtiolle, ja samalla kaupungin oma jako-osuus on alenemassa. Yhteisöveron tuoton arvioidaan painuvan vuonna 2023 noin 18 miljoonaan euroon, kun tänä vuonna tuotto on arviolta noin 60 miljoonaa euroa.
Myös valtionosuusjärjestelmä uudistuu, ja järjestelmään sisällytetään monenlaisia tasausmekanismeja. Kaupungin valtionosuustulot ovat alentumassa noin 35 miljoonaan euroon vuonna 2023, kun vuonna 2022 tuotto on noin 63 miljoonaa euroa.
– Tulot ovat puolittumassa, mutta velkamäärä jää ennalleen tiivistää Rainio rakenneuudistuksen vaikutukset.
Vuonna 2023 kaupungin tulos pysyy alijäämäisenä, ja se heikkenee edelleen vuonna 2024.
Kestävä investointitaso alenee nykyisestä
Kaupungin investointisuunnitelma on laadittu siten, että vuosille 2022–2025 kohdistuisi korkeintaan 100 miljoonan euron kokonaisinvestoinnit. Aikaisemmin on arvioitu, että pitkällä aikavälillä kaupungilla on varaa investoida noin 25–30 miljoonaa euroa vuosittain. Kestävä investointitaso alenee kuitenkin nykyisestä, kun kaupungin tulot puolittuvat vuonna 2023 hyvinvointialueiden perustamisen myötä.
– Tässä tilanteessa on tärkeää tarkastella investointeja koko valtuustokauden ajalla. On arvioitava, mitkä ovat kaikkein ensisijaisimpia tarpeita kaupungin kasvun ja asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta, huomioiden talouden realiteetit. Lisäksi investointeja ja niiden vaikutuksia pitäisi pystyä tarkastelemaan entistä monipuolisemmin. Osa inventoinneista tuottaa tuloa, osa taas pelkästään lisää menoja, Ujula kertoo.
Investointisuunnitelma sisältää vuodelle 2022 yhteensä 27,9 miljoonan euron investoinnit. Suurimmat yksittäiset talonrakennuksen investointikohteet ovat Hinthaaran sivistyskeskuksen korjaustyöt ja liikuntatilojen rakentaminen, hallinnon toimitilojen keskittäminen Nimbus-taloon sekä Borgå gymnasiumin julkisivun, ikkunoiden ja katon korjaustyöt. Kilpilahden teollisuusalueen läheisyyteen rakentuva Kulloon yritysalue tuottaa uusia houkuttelevia yritystontteja. Investointeihin sisältyy myös liikelaitos Porvoon veden 9 miljoonan euron investointi Saksalan laitokseen sekä varautuminen Itärata-hankeyhtiön perustamiseen.
Valtuustokauden loppupuolella investointeja kohdennetaan erityisesti Mannerheiminväylän rakentamiseen ja Gammelbackan kouluhankkeeseen. Investointisuunnitelman loppuvuosina puolestaan varaudutaan Kokonniemen liikuntakeskuksen sekä torin uudistamiseen.
