Millaisia me porvoolaiset olemme lukijoina?

Suomalaisten lukutaito huolestuttaa ja puhuttaa. Vaikka aikuisten lukutaito on vielä maailman kärkiluokkaa, PISA-tulosten mukaan suomalaislasten ja -nuorten lukutaito on laskenut.

– Lasten ja nuorten lukutaito ei ole vielä hälyttävällä tolalla, mutta tilanne vaatii, että lukutaitoon ja -intoon pitää panostaa jatkuvasti, Porvoon kaupunginkirjaston palveluvastaava Catharina Latvala sanoo.

Porvoossa lukutaidon kohentamiseen tähdätään monella eri tavalla, joista osa saattaa yllättää.

Kirjastojen lainamäärät ovat nousussa Suomessa ja Porvoossa. Vuonna 2024 Porvoon kirjastoista lainattiin ennätysmäärä lastenkirjoja, yhteensä noin 409 412 kappaletta. Myös aikuisten kaunokirjojen lainamäärät nousivat ja olivat korkeammat kuin viiteentoista vuoteen.

– Kokonaislainaus nousi 6 % ja lainoja oli vaikuttavat 787 216 kappaletta. Painettujen kirjojen lainaus nousi 7 %, Porvoon kaupunginkirjaston tapahtumavastaava Sanni Saarinen sanoo.

Myös kävijämäärät nousivat Porvoon kirjastoissa. Käyntejä oli 381 447, mikä on 4 % enemmän kuin vuonna 2023. Koko maassa kirjastoissa käytiin yli 50,7 miljoonaa kertaa.

Huolta siis ei. Vai onko?

– Tutkimusten mukaan lukeminen on polarisoitunut; yleistäen korkeasti koulutetut lukevat enemmän, matalammin koulutetut vähemmän, ja naiset lukevat huomattavasti enemmän kuin miehet, Saarinen sanoo.

– Myös Porvoossa on yhä enemmän niitä, jotka eivät lue ollenkaan tai joilla on ongelmia suurempien kokonaisuuksien hahmottamisessa.

Entisajan kirjastossa hiivittiin hyllyjen välissä ja kuiskuteltiin kuulumiset. Nykyajan kirjastoihin tullaan viettämään aikaa, tapaamaan tuttuja, tapaamaan vierailevia kirjailijoita ja syömään jopa eväitä.
Lukemisen kynnyksen madaltaminen on yksi syy kirjastojen muodonmuutokseen.

– Osa musiikkiopistoon menevistä lapsista tulee meille odottamaan soittotuntiaan, mikä on hieno asia. Uskomme, että tuli tänne mistä syystä tahansa, jossain vaiheessa käteen tarttuu kirja, Latvala sanoo.

Kylissä asuville lukemista tarjotaan suositun kirjastoauton kyydistä ja niitä, jotka eivät kirjastoon muuten ehkä eksyisi, halutaan tavata erilaisten kaupunkitapahtumien kautta.

Lukupiireistä on tullut suosittuja ympäri Suomen. Myös Porvoon kirjaston lukupiireihin on ollut runsaasti tulijoita. Tarjonta on laajaa: on suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä lukupiirejä ja hiljaisia lukupiirejä, joihin voi tulla lukemaan kirjaston muuten ollessa kiinni. Kesällä kirjasto järjesti lukupiknikin ja keväällä 2026 se aloittaa ympäristölukupiirin.

– Kotona lukeminen helposti jää, kun siellä on muita häiriötekijöitä. Hiljaisessa lukupiirissä laitamme puhelimet äänettömälle ja luemme hiljaisuudessa jotain. Lukemisen hetki on laitettu kalenteriin samalla tavalla kuin vaikka kuntosalitreenit. Tunnelma on upea, kun lukemisessa on mukana sellainen sosiaalinen aspekti, Saarinen sanoo.

Porvoossa kipinä lukemiseen pyritään sytyttämään jo nuorena. Kirjasto tekee aktiivisesti yhteistyötä päiväkotien ja koulujen kanssa, vierailee luokissa ja kutsuu lapsia kirjastoon. Kirjaston henkilökunta tutustuu kirjaston tarjontaan ja vinkkaa lapsille erilaisista kirjoista.

– Ideana on, että jokaiselle löytyisi juuri se kirja tai tyyli, joka itseä kiinnostaa. Yksikin kiinnostava kirja voi johtaa koko sarjan ahmintaan ja sitten seuraaviin kirjoihin. Tätä työtä teemme joka päivä hyllyjen välissä, Latvala sanoo.

Kesäisin kirjastossa järjestetään leiri, jossa lapsille tarjotaan ohjattua toimintaa mutta annetaan myös aikaa vaellella hyllyjen välissä kirjoja katsellen. Puhelimet pidetään leirin ajan repussa.

– Leiri on ollut supersuosittu. Se on täyttynyt parissa minuutissa, Saarinen kertoo.

– Osa vanhemmista sanoo meille, ettei heidän lapsensa lue, mutta kun lapset ovat saaneet rauhassa pyöriä kirjastossa, aina tulee se hetki, että lapsia alkaa lukea.

Varmaan jokainen koululaisen vanhempi on törmännyt kesällä pöydällä lappuun, johon koululaisen tulisi listata kesällä lukemansa kirjat.

Kampanjaan osallistuvien koulujen ja luokkien määrä on kasvanut joka vuosi.

– Meille on tärkeintä, että kaikki ovat mukana ja että lukeminen koetaan positiivisena puuhana myös kesäisin, Porvoon kaupungin kehittäjäopettaja ja Hamarin koulun luokanopettaja Sanna Paljakka kertoo.
Kesälukukampanja on Porvoon innoittamana levinnyt vähitellen muihinkin kuntiin, kuten Mäntsälään, Lohjalle ja Järvenpäähän.

Paljakan mukaan porvoolaiset lapset ovat kiinnostuneita lukemisesta ja suhtautuvat siihen keskimäärin myönteisesti.

– Pitkäjänteinen työskentely ja sinnikkyys ovat ehkä sellaisia taitoja, joita erityisesti tulisi lukemisenkin avulla vielä harjoitella, hän sanoo.

Koululaiset palauttavat kesälukukampanjalomakkeet elokuussa opettajilleen, ja syyskuussa kirjasto järjestää kouluissa lukujuhlat, joissa jaetaan diplomit lukille ja jäätelöä oppilaille.

– Kaikki lukeminen lasketaan, ja jokainen lapsi palkitaan, oli lista täynnä tai ei. Yksikin kirja voi olla jollekin saavutus, eikä lapsia voi verrata keskenään, Latvala kertoo.

Kesäleirillä lapsi tarttuu kirjaan, koska niitä on ympärillä. Sama periaate toimii jossain määrin kotonakin.

– Malli lukemiseen tulee huoltajilta. Ei kuitenkaan riitä, että kirjoja on hyllyissä. Jos lapset eivät näe aikuisten lukevan, harvoin lapsikaan innostuu, Saarinen sanoo.

Latvalan mukaan porvoolaisissa perheissä on havahduttu lukemisen tärkeyteen, mikä näkyy kävijämäärissä.

– Puhe lukutaidon heikkenemisestä on selvästi herättänyt ja monet perheet tulevat tänne lastenkirjastoon lainaamaan kasan kirjoja vielä juuri ennen sulkemisaikoja, Latvala sanoo.

Vaikka kipinä lukemiseen on hyvä sytyttää jo lapsena, koskaan ei ole liian myöhäistä innostua lukemisesta, hän muistuttaa.

Jos syypää lukutaidon heikkenemiseen pitää löytää, Latvala ja Saarinen osoittaisivat sormella älypuhelimia ja niiden tarjoamaa ärsyketulvaa ja siitä johtuvaa keskittymiskyvyn laskua.

– Olen ollut alalla 30 vuotta, ja muutoksen huomaa. Ennen lapset ja aikuisetkin lukivat enemmän. Rauhoittumiselle on vähemmän aikaa, Latvala sanoo.

Puhelin alas siis ja lukemaan, mitä vain!

Teksti ja kuva: Merja Forsman