Siirry sisältöön

Porvoon talous heikkenemässä vuosina 2022–2024, sote-uudistuksesta lisäsopeutustarve

Porvoon kaupungin talouden ennakoidaan painuvan alijäämäiseksi vuona 2022 ja heikkenevän edelleen myös vuosina 2023–2024, ilmenee juuri valmistuneesta luonnoksesta kaupungin talousarviokehykseksi vuodelle 2022.

Porvoo joki ja aitat.

Porvoon kaupungin talouden ennakoidaan painuvan alijäämäiseksi vuona 2022 ja heikkenevän edelleen myös vuosina 2023–2024, ilmenee juuri valmistuneesta luonnoksesta kaupungin talousarviokehykseksi vuodelle 2022.

– Menokasvu kiihtyy kauttaaltaan, mutta erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa on myös hoitovelkaa umpeen kurottavaksi. Samalla valtion koronatuet ovat jäämässä pois, ja verorahoituksen kasvu on vaimeaa, tiivistää kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula. 

Kaupungin toimintakate on heikkenemässä noin 9–11 miljoonaa euroa jokaisena vuonna 2022–2024. Tulos on painumassa noin 1,7 miljoonaa euroa alijäämäiseksi vuonna 2022. Vuonna 2023 alijäämä on painumassa noin 10 miljoonaan euroon ja vuonna 2023 jo yli 21 miljoonaan euroon.

– Kaupungin taloudessa on edelleen selvä rakenteellinen sopeutustarve, jonka viime ja tämän vuoden valtion tilapäiset koronatuet ovat peittäneet alleen. Jo aiemmin on arvioitu, että rakenteellinen sopeutustarve on noin 10 miljoonaa euroa, mikä vastaa suunnilleen yhtä kunnallisveroprosenttia Ujula jatkaa.

Talousarviokehys on laadittu voimassa olevan lainsäädännön pohjalta, eli ilman sote-uudistuksen vaikutuksia. Uudistuksen vaikutuksia on kuitenkin arvioitu erikseen. Kaupungin talousarviokehys vuodelle 2022 on etenemässä kaupunginhallituksen päätettäväksi 21. kesäkuuta, jonka jälkeen kaupungin talousarviovalmistelu käynnistyy toimialoilla. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistaan lokakuun lopussa, ja kaupunginhallitus käsittelee talousarviota lokakuun lopussa ja marraskuun alussa. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta marraskuun kokouksessaan.

Toimintamenot kääntyvät kasvuun, tulojen kehitys vaimeaa

Toimintamenojen ennakoidaan kasvavan yhteensä noin 2,6 prosenttia, eli noin 10,5 miljoonaa euroa vuonna 2022. Tämän jälkeen menokasvu jatkuu suunnilleen samalla tasolla, ja menokasvu olisi 2,4 prosenttia vuonna 2023 ja 2,6 prosenttia vuonna 2024.

– Väestön ikääntyminen ja hoitovelka nostavat sote-menoja, uudet toimitilat ja oppivelvollisuuden laajennus puolestaan sivistystoimen menoja. Lisäksi kuntien yleinen kustannustaso nousee inflaation ja henkilöstömenojen kasvun vuoksi, luettelee rahoitusjohtaja Henrik Rainio.

Kaupungin tulojen kehitys on heikkoa lähivuosina. Toimintatuottojen arvioidaan alenevan noin 0,5 prosenttia vuonna 2022, kun muun muassa sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen asiakasmaksut alenevat.  Verotulot ovat alenemassa ensi vuonna noin 0,3 prosenttia, koska yhteisveron tilapäisesti korotettu jako-osuus poistuu. Valtionosuustulot kasvavat noin yhden prosentin vuonna 2022 ja heikkenevät tämän jälkeen.

– Kehyksessä on arvioitu kunnallisveron tuoton kasvavan kohtuullisesti, erityisesti vuosina 2023 ja 2024. Lisäksi yhteisöveron on arvioitu säilyvän edelleen suhteellisen korkealla lähivuosina, mutta koko kuntasektorin tilapäisen korotuksen poistuminen alentaa tuottoa noin 14 miljoonaa euroa verrattuna tähän vuoteen.

– Valtionosuustulot vuodelle 2022 kasvavat hieman, koska valtio kompensoi kunnille kustannustason nousua sekä uusia ja laajenevia tehtäviä. Valtionosuuksiin sisältyvä tasausvähennys kuitenkin kasvaa merkittävästi joka vuosi, koska joudumme nyt maksamaan takaisin osan yhteisöveron erittäin hyvästä kehityksestä, jatkaa Rainio.

Sote-uudistuksesta miljoonien eurojen lisäsopeutustarve

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen uudistuksen on tarkoitus edetä kesällä eduskunnan käsittelyyn. Mikäli uudistus toteutuu, siirtyy noin 173 miljoonaa euroa kaupungin nettomenoja ja noin 183 miljoonaa euroa vero- ja valtionosuustuloja valtiolle. Samalla kaupungin investointikyky heikkenee merkittävästi.

Valtiovarainministeriön toukokuussa päivittämien kuntien rahoituslaskelmien mukaan uudistus heikentäisi uusien tasausmekanismien jälkeen Porvoon kaupungin taloutta vuositasolla noin 2,7 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön laskelmien oletuksena on, että kunnat pystyvät sopeuttamaan toimintaansa siirtyviä sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen menoja vastaavasti.

– Suuri osa menoista ei kuitenkaan skaalaudu alaspäin toiminnan puolittuessa. Esimerkiksi henkilöstömenoja ei nykyisellä palvelutasolla voida supistaa vastaavasti, eivätkä esimerkiksi ICT-järjestelmien kustannukset ole puolittumassa, arvioi Ujula.

– Kaupungin arvio on, että uudistuksen negatiivinen vaikutus kaupungin talouteen on noin kaksinkertainen valtiovarainministeriön arvioon verrattuna. Tämä tarkoittaa, että meillä on noin 5,2 miljoonan sopeutustarve, mikä vastaa noin puolta kunnallisveroprosenttia. Lisäksi kaupungin investointikyky heikkenee merkittävästi nykyisestä 25–30 miljoonan euron vuositasosta, Ujula jatkaa.

Tukipaketti koronan aiheuttaman oppimis- ja hyvinvointivajeen korjaamiseen

Talousarviokehyksessä on myös huomioitu ehdotus toimenpideohjelmaksi koronan aiheuttaman oppimis- ja hyvinvointivajeen korjaamiseksi. Toimenpideohjelman kokonaisnettokustannus on noin miljoona euroa, josta 80 prosenttia kohdistuu vuodelle 2022. Toimenpiteisiin arvioidaan lisäksi saatavan valtionavustusta noin 770 000 euroa, jolloin kokonaisbruttokustannukset olisivat lähes 1,8 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus käsittelee toimenpideohjelmaa kokouksessaan 21. kesäkuuta

– Korona on vaikuttanut kaikkien porvoolaisten lasten ja nuorten arkeen, koulunkäyntiin, harrastamisen mahdollisuuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Toisaalta koronakriisin kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti niihin lapsiin, nuoriin ja perheisiin, jotka ovat olleet jo ennestään heikommassa asemassa, sivistysjohtaja Sari Gustafsson kertoo.

Kaupunki toteuttaa jo parhaillaan lukuisia koronasta johtuvia tukitoimenpiteitä mm. valtion myöntämällä lisärahoituksella kouluissa, esiopetuksessa, varhaiskasvatuksessa ja nuorisopalveluissa. Kaupunki on lisäksi jakanut koronatukea yksinyrittäjille, liikuntaseuroille, kulttuuritoimijoille ja taiteen perusopetuksen järjestäjille.

– Tämän uuden toimenpideohjelman avulla on tarkoitus edelleen lisätä kouluissa tuki- ja lisäopetusta ja psyykkistä tukea, mahdollistaa pienryhmätyöskentelyä ja varmistaa peruskoulun päättötodistus syrjäytymisvaarassa oleville. Lisäresursseja ehdotetaan mm. myös lasten ja nuorten harrastustoimintaan, nuorisopalveluihin sekä lasten, nuorten ja vanhempien mielenterveys- tai päihdeongelmien hoitamiseen, Gustafsson jatkaa.

–  Ehdotamme määräaikaisia ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka ovat vaikutukseltaan kuitenkin mahdollisimman pitkäaikaisia, Gustafsson täsmentää.