Talousarvion valmistelu käynnistyy

– Kaupungin taloustilanne on heikkenemässä lähivuosina merkittävästi yhteisöveron tuoton putoamisen myötä. Yhteisöverotuotto on heilahdellut voimakkaasti viime vuosina valtion toimenpiteiden ja Kilpilahden yritysklusterin tuloskehityksen heilahtelujen vuoksi, kertoo rahoitusjohtaja Henrik Rainio.

Yhteisöverotuoton ennakoidaan kipuavan vielä noin 38 miljoonaan euroon tänä vuonna, mutta ensi vuonna sen odotetaan putoavan noin 26 miljoonaan euroon ja vuosina 2027 ja 2028 edelleen noin 11 miljoonaan euroon.

Kunnallisverotuoton ennakoidaan kasvavan ensi vuonna noin 4 miljoonalla eurolla 103 miljoonaan euroon. Kiinteistöverotuoton odotetaan pysyvän ennallaan noin 19 miljoonassa eurossa ja valtionosuuksien putoavan vajaalla 2 miljoonalla eurolla noin 50 miljoonaan euroon. Kaupungin tuloveroprosenttiin tai kiinteistöveroveroprosentteihin ei esitetä muutoksia talousarviokehyksessä.

– Valtio valmistelee lisäksi valtionosuusuudistusta, jonka on tarkoitus astua voimaan vuonna 2027. Tämä on suuri riski Porvoon taloudelle. Esitetyssä muodossaan valtionosuusuudistus voisi heikentää Porvoon valtionosuuksia pysyvästi jopa yli 10 miljoonalla eurolla vuodessa, Rainio toteaa.

Kaupungin talouden tuottavuus- ja tasapaino-ohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa toukokuussa 2024 senhetkisten talousnäkymien perusteella. Heikentyneiden talousnäkymien vuoksi ohjelma ei riitä vakauttamaan kaupungin taloustilannetta. Kaupungin lainakanta on kääntymässä jyrkkään kasvuun vuodesta 2026 alkaen heikentyneen taloustilanteen ja kasvavien investointien myötä.

– Porvoon talouskehitys on ollut vuosia hyvällä tasolla. Olemme voineet tarjota asukkaillemme parempia palveluja kuin useimmat muut vastaavankokoiset kaupungit, ja lainamääräkin on painettu matalalle tasolle mittavista koulu- ja päiväkoti-investoinneista huolimatta, kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi kuvaa.

– Kääntöpuoli on se, että kaupungin palvelutuotannon kustannukset ovat kivunneet maan kärkitasolle ja selkeästi korkeammalle kuin muissa vastaavankokoisissa kaupungeissa keskimäärin.

Vuonna 2024 palveluiden nettomenot asukasta kohden olivat Porvoossa noin 3 000 euroa, kun suurten kaupunkien keskimääräiset kustannukset olivat noin 2 500 euroa asukasta kohden.

– Tulojen pudotessa nykyinen kustannusrakenteemme on yksinkertaisesti liian kallis ylläpidettäväksi. Meidän on pystyttävä sopeuttamaan pysyviä menoja, jotta emme joutuisi ottamaan ”syömävelkaa”. Sopeutustarpeen suuruusluokka on noin 500 euroa asukasta kohti. Se vastaa suunnilleen summaa, jolla ylitämme verrokkikuntien kustannukset, Pitkäniemi jatkaa.

– Käyttötalouden tulojen ja menojen tasapainottaminen on erittäin tärkeää, jotta säilytämme kykymme investoida kaupungin tulevaisuuden kannalta tärkeisiin hankkeisiin. Toki myös uusia investointeja on nyt tietyiltä osin jaksotettava pidemmälle aikavälille.

Esitys talousarvion laatimisohjeesta korostaa tuottavuuden ja tehokkuuden parantamista sekä palveluntuotannon mitoittamista pääosin vain lakien, asetusten ja normien mukaiselle tasolle. Kaupunginhallitukselle ehdotetaan, että talousarviokehyksessä vuodelle 2026 kaupungin toimintakulujen kasvu painetaan noin 1,1 prosenttiin verrattuna vuoden 2025 tilinpäätösennusteeseen.

Luontainen menojen kasvu inflaation ja kunta-alan kustannuskehityksen myötä olisi noin 2,5–3,0 prosenttia. Talousarviokehys on laadittu oletuksella, että myös vuosina 2027 ja 2028 kaupungin kokonaismenot kasvavat noin prosentin luokkaa.

– Yksittäisinä vuosina kaupunki voi tehdä lievästi alijäämäisen talousarvion, mutta pidemmällä aikavälillä tulisi tähdätä vähintään nollatulokseen, jotta talous ei ala heikentyä kroonisesti eikä lainamäärä käänny hallitsemattomaan kasvuun, rahoitusjohtaja Henrik Rainio painottaa.

Näillä laskelmilla kaupungin alijäämä on talousarviokehyksessä vuodelle 2026 noin 3 miljoonaa euroa. Ilman mittavia sopeuttamistoimia alijäämä kasvaisi kuitenkin vuosina 2027–2028 selvästi, kymmeniin miljooniin euroihin.

– Suhteellisen tiukka menokehys jo vuodelle 2026 tarkoittaa, että kaikki toimialat joutuvat miettimään tarkkaan, miten eurot käytetään tulevina vuosina. Maltillisella menokehityksellä saadaan kaupungin alijäämänäkymät vuosilla 2027 ja 2028 hieman siedettävimmiksi, mutta edelleen alijäämäennusteet ovat liian suuret. Tämän hetken näkymien valossa on selvää, että kaupunki joutuu tekemään uuden talouden vakauttamisohjelman keväällä 2026, toteaa kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi.

– Talouden terveenä pitäminen on välttämätöntä kaupungin tulevaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Jos sopeudumme taloustilanteeseen ajoissa, voimme säilyttää asemamme yhtenä Suomen houkuttelevimmista ja kehittyvimmistä kaupungeista, painottaa kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi.

• Talousarviokehys on suunnitelma, joka määrittelee kaupungin talouden reunaehdot ja tavoitteet seuraaville vuosille. Se toimii pohjana varsinaisen talousarvion valmistelulle.
• Talousarviokehys määrittelee kuinkin toimialan kokonaistulot, -menot ja investoinnit, mutta ei vielä yksittäisten palvelujen tai investointien määrärahoja. Talousarvion laatimisohje antaa toimialoille ohjeet ja määrärahakehyksen talousarvioehdotuksen laatimista varten.
• Toimialat suunnittelevat määrärahakehyksen perusteella omaa tulevan vuoden toimintaansa ja palveluja ja jakavat saamansa kehyksen edelleen palvelualueille ja tulosyksiköille, kuten esimerkiksi koulutus-, varhaiskasvatus-, kaavoitus-, kirjasto- tai kulttuuripalveluille. Menettelyn tarkoituksena on varmistaa, että toimialojen talousarvioehdotukset pysyvät annetun kehyksen sisällä.

• Kaupunginhallitus päättää vuoden 2025 talousarvion laatimisohjeesta ja talousarviokehyksestä kesäkuussa.
• Toimialat vievät omat talousarvioehdotuksensa lautakuntien käsittelyyn syyskuun loppuun mennessä.
• Lautakuntien päätösten jälkeen toimialojen esitykset yhdistetään, ja kaupunginjohtaja julkaisee oman talousarvioesityksen lokakuussa.
• Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä lokakuun kokouksissaan ja tekee oman talousarvioesityksensä lokakuun lopussa.
• Kaupunginvaltuusto vahvistaa talousarvion ja taloussuunnitelman sekä veroprosentit marraskuussa.