Siirry sisältöön

Tilinpäätöksen ennakkotiedot 2020: Porvoon talous selvästi ylijäämäinen poikkeuksellisen vuoden jälkeen

Porvoon kaupungin talous tulee olemaan selvästi ylijäämäinen erittäin poikkeuksellisen vuoden jälkeen, ilmenee juuri valmistuneista tilinpäätöksen ennakkotiedoista.

Porvoo joki ja aitat.

Porvoon kaupungin talous tulee olemaan selvästi ylijäämäinen erittäin poikkeuksellisen vuoden jälkeen, ilmenee juuri valmistuneista tilinpäätöksen ennakkotiedoista.

 Tiedot ovat alustavia, ja ne tarkentuvat vielä, kun tilinpäätöksen valmistelu etenee ja liikelaitosten tietoja yhdistetään tilinpäätökseen.

– Valtion koronatuet, yhteisövero ja kaupungin oma säästöohjelma näkyvät nyt tuloksessa viivan alla.  Vuosi oli kuitenkin erittäin poikkeuksellinen, kun koronavirusepidemia ja sen torjunta vaikuttivat laajasti kaupungin toimintaan. Sosiaali -ja terveystoimen toimintamenot luonnollisesti kasvoivat, kun taas sivistystoimen menot olivat poikkeuksellisen alhaiset, kun toimialan palveluita jouduttiin supistamaan vuoden aikana, tiivistää kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.

– Kaupungin tulokseksi ennen tilinpäätössiirtoja ja rahastojen muutoksia näyttäisi muodostuvan noin 27 miljoonaa euroa. Tämä mahdollistaisi myös rahastojen kartuttamisen, jotta voimme varautua tulevaisuuden menoihin ja investointeihin. Ylijäämää ja rahastojen perustamista koskevat päätökset tekee kaupunginvaltuusto, Ujula jatkaa.

Verorahoitus kasvoi kertaluonteisten erien takia

 Kaupungin verotulot ja valtionosuuden kasvoivat voimakkaasti. Porvoon osuus valtion koronatuesta oli noin 24 miljoonaa euroa, josta noin 15 miljoonaa euroa näkyy kaupungin valtionosuustuloissa ja noin 9 miljoonaa euroa yhteisöverotuloissa.

– Ilman valtion koronatukia kaupungin talouden luvut olisivat olleet hyvin erilaisia. Esimerkiksi yhteisöveron tuotto aleni valtakunnallisesti noin 20 prosenttia, mutta kuntaryhmän jako-osuuden korotuksen vuoksi vaikutus ei näy kaupungin kassassa, kertoo rahoitusjohtaja Henrik Rainio.

– Lisäksi erilaiset jaksotustekijät näkyvät verotulojen kertymässä. Kilpilahden yritysklusterin hyvä suhdanne näkyy Porvoon yhteisöveron kertymässä. Tulorekisteriin ja verokorttiuudistukseen liittyvät ongelmat puolestaan myöhästyttivät kunnallisveron maksatuksia vuodelta 2019 vuodelle 2020, mikä selittää kunnallisveron hyvää kertymää viime vuodelta. Kiinteistöverotuksen uusi joustava menettely aiheuttaa sen tuottoon rytmihäiriötä, selventää Rainio.

Kaupungin verotulot kasvoivat yhteensä noin 6,2 prosenttia, eli noin 15 miljoonaa euroa. Kunnallisveron tuotto kasvoi 5,5 prosenttia ja yhteisöveron tuotto 17,3 prosenttia. Kiinteistöveron tuotto puolestaan aleni 7,7 prosenttia. Kaupungin valtionosuudet kasvoivat peräti 40,8 prosenttia, eli noin 22,2 miljoonaa euroa. 

Menot kasvoivat vähän, lainamäärä aleni

Ennakkotietojen mukaan kaupungin toimintamenot kasvoivat vuonna 2020 yhteensä vain noin 0,5 prosenttia edellisvuodesta, eli yhteensä noin 1,8 miljoonaa euroa.

Menojen kehitys vaihteli voimakkaasti eri toimialoilla. Sosiaali- ja terveystoimen menot kasvoivat noin 5,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, eli noin 9,1 miljoonalla eurolla. Sivistystoimen toimintamenot puolestaan alenivat noin yhden prosenttiyksikön verran ja kaupunkikehityksen menot alenivat noin 14 prosenttia.

– Tietyissä kaupungin palveluissa kysyntä kasvoi, kun taas toisia palveluita jouduttiin supistamaan koronan takia. Vuodet eivät siten olen kovin hyvin vertailukelpoisia keskenään, eikä vielä oikein tiedetä, kuinka paljon esimerkiksi hoitovelkaa on siirtynyt tuleville vuosille, kertoo rahoitusjohtaja Henrik Rainio.

– Kesällä hyväksytty kestävän talouden ohjelma sisälsi vuodelle 2020 noin neljän miljoonan euron verran sopeutustoimia. Tämä näkyy toimintamenojen luvuissa, jatkaa Rainio.

Kaupungin lainakanta aleni noin 16 miljoonalla eurolla. Lainakanta oli vuoden lopussa noin 156 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta on kasvanut joka vuosi vuodesta 2014 lähtien, jolloin kaupungin lainakanta oli noin 111 miljoonaa euroa.

– Lainakanta aleni, kun uutta lainaa ei tarvinnut vuoden 2020 aikana nostaa, ja samalla vanhoja lainoja lyhennettiin maksuohjelmien mukaisesti. Kaupungin strategisena tavoitteena on ollut uudistaa kouluverkko mittavilla investoinneilla, ja kääntää lainakanta tämän jälkeen laskuun. Nyt suunta kääntyi oikeaksi, mutta tulevien vuosien investointitahti on edelleen liian suuri, jotta lainakannan aleneminen voisi jatkua, arvioi Rainio.

Kaupungin kasvuun ja investointeihin varaudutaan

Kaupungin selvästi ylijäämäinen tulos mahdollistaa varautumisen tulevaisuuden kasvuinvestointeihin ja kaupunkikehitykseen. Kaupungilla on maanhankintarahasto, jolla varaudutaan maankäytön toteuttamissuunnitelman tarpeisiin. Kaupunki valmistelee myös uuden raidekehitysrahaston perustamista, jolla varauduttaisiin Porvooseen suuntautuvan raideyhteyden suunnittelukustannuksiin sekä raideyhteyteen liittyviin yhdyskuntarakenteen ja kunnallistekniikan investointeihin. 

– Viranhaltijajohto esittää, että osa ylijäämästä siirretään maanhankintarahastoon, jolla varaudutaan tulevien asunto- ja työpaikkatonttien toteutukseen. Porvoo on alustavasti sitoutunut rahoittamaan uuden raideyhteyden suunnittelukustannuksia noin 10 miljoonalla eurolla tulevina vuosina. Tästä noin puolet voitaisiin kattaa vuoden 2020 tuloksesta siirtämällä ylijäämää raidekehitysrahastoon, Ujula toteaa.

Raidekehitysrahaston perustaminen tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn 15. helmikuuta. Lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto.