Päätöksenteko
–
Palveluverkko
Porvoon kaupunki laatii palveluverkkosuunnitelman varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluista.
Porvoon kaupunki käynnisti vuoden 2023 lopussa palveluverkkoselvityksen laatimisen varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluista. Tavoitteena on arvioida ja tunnistaa palveluiden tarpeiden ja tarjonnan muutokset aiempaa varhemmin ja reagoida niihin ennakoivasti.
Väestöennusteiden mukaan lasten määrä Porvoossa laskee vuoteen 2040 mennessä jopa 11,3 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että myös valtionosuudet laskevat merkittävästi, jopa 5–6 miljoonaa euroa. Tilanne vaatii palveluverkon uudistamista. Palveluverkon valmistelussa noudatetaan kaupunginvaltuuston päätöksiä talousarviosta sekä talouden ja tuottavuuden tasapainotusohjelmasta että investoinneista.
Kaupunginhallitus hyväksyi selvitykselle laaditut periaatteet 8. huhtikuuta 2024. Periaatteet ovat:
- Kasvu ja oppiminen ovat toiminnan keskiössä.
- Palveluverkko tukee ehyen ja yhtenäisen kasvu- ja opinpolun muodostumista.
- Palveluverkko muodostuu toimivista ja taloudellisista yksiköistä.
- Palveluverkon suunnittelu perustuu tietoon.
- Suomen- ja ruotsinkielisten/kieliryhmien palvelujen suunnittelussa yhtenevät perusteet.
Porvoon koulu- ja päiväkotiverkkoselvityksen nykytilan kartoitus valmistui toukokuun lopussa. Kartoituksessa on koottu yhteen tiedot muun muassa nykyisistä palveluista, käyttäjämääristä, taloudesta sekä rakennuksista. Kartoitus toimii pohjatietona varsinaisen palveluverkkosuunnitelman laatimisessa. Kartoitusta käsiteltiin ja merkittiin tiedoksi kaupunginhallituksen kokouksessa 17. kesäkuuta.
Nyt on meneillään palveluverkon suunnitteluvaihe, jossa selvitetään mahdolliset kehitysskenaariot. Skenaarioiden laatimisen linjaukset on käsitelty kasvun ja oppimisen lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa, mutta skenaariot ovat vielä suunnitteluvaiheessa ja niiden tarkemmat sisällöt ja kustannuslaskelmat valmistuvat syksyllä. Kaupunginvaltuuston on tarkoitus hyväksyä palveluverkkoratkaisua joulukuussa lautakuntien ja jaostojen käsittelyn pohjalta. Toimeenpanopäätöksiä tehdään tulevien vuosien talousarviossa.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Miksi palveluverkkotarkastelu tehdään?
Porvoon kaupunki käynnisti vuoden 2023 lopussa palveluverkkoselvityksen laatimisen varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluista. Tavoitteena on arvioida ja tunnistaa palveluiden tarpeiden ja tarjonnan muutokset aiempaa varhemmin ja reagoida niihin ennakoivasti.
Väestöennusteiden mukaan lasten määrä Porvoossa laskee vuoteen 2040 mennessä jopa 11,3 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että myös valtionosuudet laskevat merkittävästi, jopa 5–6 miljoonaa euroa. Tilanne vaatii palveluverkon uudistamista.
Palveluverkko suhteutetaan toimintaympäristön muutoksiin, kuten väestömuutoksiin, lainsäädännöllisiin muutoksiin, palvelutarpeiden ja järjestämisen ennakointiin, rahoitus- ja kustannusmuutoksiin sekä peruskorjaus- ja uudisrakennustarpeisiin.
Lue aiheesta lisää:
Mitä yksiköitä tarkastelu koskee?
Palveluverkkotarkastelussa tarkastellaan koko verkkoa varhaiskasvatusyksiköiden ja perusopetusyksiköiden osalta. Lukiokoulutuspalvelut ovat selvityksen ulkopuolella. Porvoossa lukioiden tilanne on jo keskitetty yhteen suomenkieliseen ja yhteen ruotsinkieliseen lukioon.
Miksi opiskeluhuollon kustannukset puuttuvat nykytilan kartoituksesta?
Opiskeluhuollon kuluista vastaa hyvinvointialue, joten niitä ei ole mukana kaupungin nykytilan kartoituksessa.
Miksi siivouskulut puuttuvat joistakin yksiköistä nykytilan kartoituksessa?
Siivouskulut puuttuvat elinkaarikohteista, koska kulut ovat sisällytetty elinkaarivuokraan.
Miksi sisäinen vuokra on korkea joissain kouluissa?
Sisäinen vuokra kertoo, mitkä ovat koulun tilojen kustannukset. Jos sisäisen vuokran osuus kustannuksista on suuri, ovat koulun tilojen kustannukset korkeat suhteessa koulun muihin kustannuksiin, kuten opetuksen kustannukset (henkilöstökulut), sekä koulukuljetuksista, aterioista ja siivouksesta aiheutuvat kustannukset.
Sisäisen vuokran laskennassa rakennuksista, tilojen muutos- ja parannustöistä sekä tilojen käytöstä aiheutuneet kustannukset jyvitetään tilojen käyttäjille. Sisäinen vuokra koostuu pääomavuokrasta ja käyttövuokrasta.
Voit tutustua tarkemmin sisäisen vuokran määräytymisen perusteisiin palveluverkkoselvityksen nykytilan kuvauksessa s. 26–27.
Palveluverkkoselvityksessä rakennusten taloudellisten arvojen, kuntoluokan ja sisäisen vuokran määrittelyssä käytetään kuntien ja muiden kiinteistönomistajien yleisesti käyttämää Trellum Oy:n menetelmää. Sisäiset vuokrat on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän Trellumin mallin mukaisesti.
Miksi Albert Edelfeltin koulussa on korkeimmat kustannukset kuin joissain muissa samankokoisissa kouluissa?
Albert Edelfeltin koulu tarjoaa ainoana kouluna Porvoossa opetusta joillekin erityisille oppilasryhmille, kuten vammaisille lapsille ja kielikylpyopetuksessa oleville lapsille. Vammaisten lasten opetus järjestetään pienluokissa. Toiminnan järjestäminen on kalliimpaa, koska lain mukaan henkilöstöä on oltava enemmän (esimerkiksi avustajat, ohjaajat ja opettajat) ja ryhmäkokojen on oltava pienempiä.
Porvoon tarjoaa tämän palvelun myös joillekin naapurikunnille ja saa vastaavasti opetuksesta mm. kotikuntakorvausta muista kunnista. Albert Edelfeltin koulu on myös kaupungin ainoa kielikylpyä tarjoava yksikkö.
Oppilaaksiottoalueena on koko kaupunki, joten koulukuljetukset ovat tästä syystä kalliimpia. Sisäilmakorjauksen vuoksi koulun sisäinen vuokra (tilakustannukset) olivat korkeammat vuonna 2023, mutta vuotta 2024 nämä kulut eivät enää rasita.
Miten lapsivaikutustenarviointi tehdään Porvoossa?
Palveluverkkoselvityksen ja suunnitelman toteutuksen keskiössä on läpi työn lapsivaikutuksien huomioiminen.
Lapsivaikutusten arviointia tehdään kahdessa vaiheessa; palveluverkon nykytilan selvityksen yhteydessä sekä palveluverkkosuunnittelun yhteydessä. Lapsivaikutusten arviointi sisältää sekä lasten että huoltajien osallistamista työn molemmissa vaiheissa ja tehtävien toimenpide-ehdotusten analysoinnissa.
Lapsivaikutusten arvioinnin lähtökohtana ovat kansallinen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma ja siihen liittyvät opetus- ja kulttuuriministeriön antamat ohjeistukset, Unicefin lapsiystävällinen kunta -malli, sivistyslautakunnan hyväksymä Porvoon lapsivaikutusten arviointimalli 2022, sekä muut Porvoon kaupungin strategiset linjaukset.
Lapsivaikutuksia arvioidaan laajasti monin eri mittarein sekä pedagogisista, toiminnallisista, teknisistä että sijaintiin liittyvistä näkökulmista painottaen lasten yhdenvertaisuutta. Lapsivaikutusten arviointiin osallistuu myös monien tahojen asiantuntijoita, jotka hallitsevat esimerkiksi lainsäädännölliset taustat palvelujen järjestämiselle.
Miten huoltajakyselyt liittyvät palveluverkkotyöhön?
Porvoon kaupunki toteutti helmikuussa 2024 sähköiset huoltajakyselyt sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen lasten huoltajille. Molemmat kyselyt toteutetaan joka kolmas vuosi.
Varhaiskasvatuksen kyselyyn vastasi neljäsosa kaikista huoltajista (676 vastaajaa). Huoltajilta tuli kiitosta lasten yhdenvertaisesta kohtaamisesta ja monipuolisesta toiminnasta. Huoltajat kokivat edelleen tarvitsevansa parempaa neuvontaa mm. varhaiskasvatuspaikan hakemiseen ja tukea aloitusvaiheeseen.
Perusopetuksen huoltajakyselyyn vastasi reilut neljäsosa huoltajista (1 437 vastaajaa). Huoltajat olivat tyytyväisimpiä lapsen saamaan tukeen sekä kodin ja koulun yhteistyöhön. Vastauksissa nousi myös esille, että huoltajat toivovat saavansa lisätietoa koulujen valinnaisaineista ja kerhotarjonnasta.
Päiväkoti- ja koulukohtaiset tulokset on jaettu päiväkodin johtajille sekä rehtoreille ja aluerehtoreille, ja niitä on hyödynnetty yksiköiden toiminnan kehittämisessä ja lukuvuoden suunnittelutyössä. Yksikkökohtaiset tulokset eivät ole vertailukelpoisia keskenään vaihtelevien vastausprosenttien takia.
Huoltajakyselyiden päätuloksia kuten muutakin kerättyä palautetta voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää palveluverkkotyössä. Palveluverkkotyöhön liittyen toteutettiin myös erikseen omia kyselyitä loppukeväästä – niiden tulosten käsittely on vielä kesken ja julkaisematta.
Lue lisää:
Miten voi ottaa kantaa palveluverkkotyöhön?
Keväällä on tehty kyselyitä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteisöille ja lasten huoltajille. Nyt syksyllä, 15. elokuuta 2024 järjestettiin toinen osa lapsivaikutusten arvioinnista työpajan muodossa. Työpajaan oli kutsuttu kaksi oppilasta jokaisesta peruskoulusta. Työpajaan oli myös kutsuttu nuorisovaltuuston edustaja ja Porvoon vanhempainyhdistykset ry:n edustaja.
Alustavasti on myös suunniteltu järjestää avoin tilaisuus huoltajille ja mahdollisesti kuullaan myös toimialan henkilöstöä uudestaan.
Voit ottaa kantaa tarkasteluun ottamalla yhteyttä kaupungin viranhaltijoihin, joiden vastuualueelle kysymykset kuuluvat:
- Palvelut; sivistysjohtaja Sari Gustafsson, perusopetus- ja lukiokoulutusjohtaja Jari Kettunen, perusopetus- ja lukiokoulutusjohtaja Rikard Lindström ja varhaiskasvatusjohtaja Leila Nyberg
- Kaavoitus ja maankäyttö; kaupunkikehitysjohtaja Dan Mollgren, tonttipäällikkö Pekka Söyrilä ja yleiskaavapäällikkö Maija-Riitta Kontio
- Rakentaminen; kaupunginarkkitehti Markku Partanen ja toimitilajohtaja Mikko Silvast
Lautakuntia ja jaostoja kuullaan kaupunginhallituksen päättämän prosessin mukaisesti. Syksyn 2024 aikana järjestetään myös toinen iltakoulu aiheesta kaupunginvaltuustolle.
Milloin palveluverkosta päätetään ja milloin uudistukset tulevat voimaan?
Nyt on meneillään palveluverkon suunnitteluvaihe, jossa selvitetään mahdolliset kehitysskenaariot. Skenaariot valmistuvat päätöksentekoon syksyllä. Skenaarioiden lopullinen käsittely ja päätökset skenaarioiden sisällöistä ja valittavasta vaihtoehdosta tehdään kaupunginhallituksessa marraskuussa ja palveluverkkoratkaisu kaupunginvaltuustossa 11.12.2024.
Toimenpiteet ja ratkaisut tulevat näin ollen osaksi vuoden 2025 talousarviota. Syksyllä 2024 tehtyjä päätöksiä voidaan toimeenpanna myös suunnitteluvuosina 2026–2027 ja skenaarioiden tarkasteluajanjaksolla myöhemminkin.
Lue lisää kaupunginhallituksen 12.8. kokouksen päätöstiedotteesta: