Siirry sisältöön

Askola ja Porvoo selvittävät yhdessä Askolan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtämistä Porvoolle

Askolan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtäminen Porvoolle voisi tuoda kustannussäästöjä, mutta siirtoon liittyy myös riskejä, selviää juuri valmistuneesta väliraportista. Askolan kunta sekä Porvoon kaupunki ovat selvittäneet yhdessä Askolan sote-palvelujen järjestämisvastuun mahdollista siirtämistä Porvoon kaupungille vuodesta 2021 alkaen.

Askolan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtäminen Porvoolle voisi tuoda kustannussäästöjä, mutta siirtoon liittyy myös riskejä, selviää juuri valmistuneesta väliraportista. Askolan kunta sekä Porvoon kaupunki ovat selvittäneet yhdessä Askolan sote-palvelujen järjestämisvastuun mahdollista siirtämistä Porvoon kaupungille vuodesta 2021 alkaen.

Selvitys on tehty Askolan kunnanhallituksen pyynnöstä. Askola on ilmoittanut pyrkivänsä siihen, että kunnan sote-palveluiden kustannukset laskisivat tämänhetkiseen tasoon nähden yhteensä 676 000 euroa vuosien 2021 ja 2022 aikana.

Selvitystyön aikana on selvitetty järjestämisvastuun siirtoon liittyviä taloudellisia, toiminnallisia sekä riskienhallintaan liittyviä kysymyksiä. Erikoissairaanhoito on rajattu selvityksen ulkopuolelle. Askolan kunnanhallitus käsittelee selvitystä keskiviikkona 17. kesäkuuta ja Porvoon kaupunginhallitus maanantaina 29. kesäkuuta. 

Askola ostaa jo tällä hetkellä Porvoolta paljon palveluja, mm. sosiaali- ja kriisipäivystys, perheneuvola ja päihdeklinikka. Kunnat ovat tehneet myös yhteisiä sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailutuksia, ja ne ovat yhdessä mukana monissa alueellisissa kehittämishankkeissa, kuten kotisairaala ja vammaispalveluselvitys.

Kustannussäästöt ovat mahdollisia

Selvityksessä on vertailu molempien kuntien sote-palveluiden kustannuksia viime vuosilta. Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset näyttävät olevan Askolassa jonkun verran korkeammalla tasolla kuin Porvoossa.

Askolan sote-nettokäyttökustannukset olivat ilman esikoissairaanhoitoa vuonna 2018 noin 1931 euroa asukasta kohti, kun ne olivat Porvoossa 1789 euroa asukasta kohti. Porvoossa väestön sosiaali- ja terveystoimen palveluiden tarve on jopa hieman suurempi kuin Askolassa, mutta Porvoossa kustannukset ovat kuitenkin alhaisemmat.

Tilastojen näkökulmasta Porvoo kykenee siis tuottamaan sosiaali- ja terveystoimen palvelut Askolaa tehokkaammin. Kustannussäästöjä olisi mahdollista saavuttaa arviolta noin 0,5 miljoonaa euroa vuodessa, jos Porvoo tuottaisi Askolalle sote-palvelut.

Palvelut yhdenmukaistuisivat

Kustannussäästöjen mahdollisuuksia on tunnistettu myös Porvoon ja Askolan palvelujen ja toiminnan vertailussa. Porvoon ja Askolan sosiaali- ja terveyspalvelujen vertailu ei ole kuitenkaan aivan yksikertaista, sillä palveluiden tuotantotapa ja henkilöstörakenne on erilainen kuntien suuren kokoeron vuoksi. Porvoon sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelee noin 850 henkilöä, kun Askolassa sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä on noin 80.

Kustannussäästöt edellyttäisivät palvelujen uudelleenorganisoimista ja yhdenmukaistamista. Säästöjä voisi syntyä mm. päällekkäisen hallinnon, johdon ja esimiestason purkamisesta. Säästöjen syntyminen edellyttäisi myös sitä, että suuri osa askolalaisten palveluista siirtyy Porvooseen. Sosiaalipalveluita tarjottaisiin pääsääntöisesti Porvoossa, mutta esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon ja osittain myös terveyskeskuksen palveluita voitaisiin tarjota edelleen lähipalveluna Askolassa. Toinen Askolan suun terveydenhuollon yksiköistä siirrettäisiin Porvooseen, ja pienten lasten ja alakoululaisten tarkastukset hoidettaisiin Askolassa lähipalveluna liikkuvan hoitoyksikön avulla.

Järjestämisvastuun riskit liittyvät mm. tiukkaan aikatauluun, kiinteistöihin ja Askolan sote-henkilöstön halukkuuteen siirtyä Porvoon kaupungin työntekijöiksi. Porvoo ei esimerkiksi tarvitsisi toiminnan järjestämiseen kaikkia Askolan sote-kiinteistöjä. Mahdollinen sote-uudistus tuo myös mukaan monta kysymysmerkkiä järjestämisvastuun siirron mielekkyydelle juuri tässä aikataulussa ja ennen mahdollista sote-uudistusta.

Toisaalta voidaan kuitenkin nähdä, että järjestämisvastuun siirtyminen tarjoaisi mahdollisuuden aloittaa toiminnan ja sote-hallinnon yhdenmukaistamisen osalla itäisen Uudenmaan aluetta jo ennen varsinaista sote-uudistusta. Asukkaiden näkökulmasta palvelut yhdenmukaistuisivat ja palveluvalikoima ja valinnanvapaus voisivat kasvaa molemmissa kunnissa. Alueen laajentuessa olisi mahdollisuus hoitaa kasvava asiakasmäärä pidempään jo olemassa olevalla resurssilla.