Siirry sisältöön

Kaupunginhallitus käsittelee rataratkaisua

Porvoon kaupunginhallitus käsittelee maanantaina 31. elokuuta Porvoon kaupungin kannanottoa itäisen nopean raideyhteyden suunnitteluhankeyhtiöön.

Porvoo joki ja aitat.

Porvoon kaupunginhallitus käsittelee maanantaina 31. elokuuta Porvoon kaupungin kannanottoa itäisen nopean raideyhteyden suunnitteluhankeyhtiöön.

– Ehdotamme kaupunginhallitukselle, että Porvoo sitoutuu alustavasti osallistumaan ratahankeyhtiön perustamiseen sekä hankeyhtiön rahoittamiseen enintään 10 miljoonalla eurolla. Samalla pitää kuitenkin selvittää Helsingin ja Porvoon välisen lähijunayhteyden toteuttamisedellytykset ja mahdollistaa kaukojunaliikenteen lisäksi myös lähijunaliikenne kaupunkien välille, kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula kertoo. 
 
Rahoitusosuuksista neuvotellaan tarkemmin, kun radan linjaus on päätetty sekä kaikki suunnitteluhankeyhtiön pääomittamiseen osallistuvat tahot ovat selvillä. Varsinaisen päätöksen osallistumisesta hankeyhtiöön tekee myöhemmin kaupunginvaltuusto.
 
Liikenne- ja viestintäministeriö on aloittanut kuntien kanssa keskustelut itäisen suunnan raideyhteyden suunnitteluhankeyhtiön perustamisesta. Ministeriö kartoittaa parhaillaan kuntien alustavaa halukkuutta osallistua radan suunnittelun rahoitukseen ja hankeyhtiön perustamiseen. Itäisen suunnan hankeyhtiöneuvottelut käytäisiin samoilla ehdoilla kuin perusteilla olevien Suomi-rata- ja Turun tunnin juna -hankeyhtiöiden neuvottelut. Hankeyhtiön toimialana ja tehtävänä olisi hankkeeseen liittyvän uuden nopean radan suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti. 

Porvoon kannalta tarkoituksenmukaisin vaihtoehto Itärata Porvoon ja Kouvolan kautta 

– Viranhaltijavalmistelu on päätynyt siihen, että Lentoradalta Porvoon kautta Kouvolaan kulkeva Itärata on tarkoituksenmukaisin vaihtoehto uuden radan linjaukseksi. Porvoo osallistuu kuitenkin vastaavin periaattein myös Itäisen rantaradan hankeyhtiön perustamiseen, mikäli valtio päätyy Loviisan ja Kotkan kautta Luumäelle kulkevaan Itäisen rantaradan linjaukseen. Pitkällä tähtäyksellä pitää voida kehittää myös Itäistä rantarataa osana tulevaisuuden kansallista ja kansainvälistä rataverkkoa, Ujula jatkaa. 
 
Kouvolan kautta kulkeva Itärata tarjoaisi Väyläviraston selvityksen mukaan porvoolaisille paremman palvelutason kuin Kotkaan ja Luumäelle kulkeva Itäinen rantarata. Itäradalla kaukojunien määrä olisi lähes kaksinkertainen Itäiseen rantarataan verrattuna. Matkustajamäärä olisi suurempi ja myös tieliikenne vähenisi enemmän. Itäradan suunnittelu- ja rakentamiskustannukset ovat noin 1,7 miljardi euroa, eli miljardi euroa pienemmät kuin Itäisellä rantaradalla.
 
– On myös huomattava, että itäisen Suomen alueella on laaja yhteinen näkemys siitä, että Itärata tarvitaan. Alueen kaupungit ovat sitoutuneet Itäradan hankeyhtiövalmisteluun, ja myös maakuntaliitot haluavat edistää Itärataa yhteistyössä valtion kanssa. Itäistä rantarataa edistävät Kotkaa ympäröivät rannikkokunnat.   
 
– Porvoon kaupunki ei kuitenkaan tee päätöstä siitä, minkä kautta rata kulkee. Valtio päättää linjauksesta. Uusi rata kulkee joka tapauksessa Porvoon kautta ja junat pysähtyvät Porvoossa. On myös huomattava, että sekä Itäradan että Itäisen rantaradan hyödyt ovat moninkertaiset nykyisen Lahden kautta kulkevan rataverkon parantamishankkeisiin verrattuna. 

Suunnittelukustannukset jaksottuvat 6–10 vuoden ajalle  

Itäradan suunnittelukustannusten arvioidaan olevan noin 70 miljoonaa euroa, josta 51 prosenttia kohdistuisi valtiolle ja 49 prosenttia eli 34,4 miljoonaa euroa kunnille ja muille osakkaille. Itäisen rantaradan suunnittelukustannukset olisivat 110 miljoonaa euroa, ja tästä kohdistuisi kunnille ja muille toimijoille 54 miljoonaa euroa. Tarkemmista rahoitusosuuksista neuvotellaan, kun kaikki suunnitteluhankeyhtiön pääomittamiseen osallistuvat tahot ovat selvillä. Rahoituksen oletetaan jaksottuvan 6–10 vuodelle. 
 
Yksitoista itäisen Suomen kaupunkia on ilmoittanut alkukesästä halukkuutensa osallistua Itäradan hankeyhtiökeskusteluihin. Itäradan ohjausryhmässä on valmisteltu myös yhdessä alustava rahoituslaskelma. Rahoitusaskelma perustuu kaupunkien saavutettavuuden parantumiseen ja väestömäärään, saavutettavuushyödyn osuus on 70 prosenttia ja väestöosuuden osuus 30 prosenttia.  Saavutettavuuden parantuminen on laskettu matka-ajan nopeutumisen perusteella. Porvoon saavutettavuus paranee huomattavasti enemmän kuin muiden kaupunkien. Nopeaa rataa pitkin pääsisi Porvoon Kuninkaanportista Helsingin päärautatieasemalle 32 minuutissa, kun linja-automatka vie nykyisin hieman yli tunnin aamuruuhkassa.
 
Näin laskettuna Porvoon osuus kustannuksista olisi 9,8 miljoonaa euroa eli 28,4 prosenttia kaupunkien yhteisistä suunnittelukustannuksista. Itäisen rantaradan valmistelussa ei ole erikseen vielä huomioitu Porvoota. 
 
– Väyläviraston selvityksessä on tarkasteltu myös ratainvestointien laajempia taloudellisia vaikutuksia. Selvityksen perusteella Porvoo näyttäisi hyötyvän uudesta ratayhteydestä ehdottomasti eniten. Hyödyt näkyvät mm. kiinteistöjen arvon nousuna, yritysten tuottavuudessa ja työvoiman liikkuvuudessa, Jukka-Pekka Ujula kertoo.  

Itärata ja Itäinen rantarata lukuina 

Itärata: Lentorata–Porvoo–Kouvola

  • 19 kaukojunaa Porvooseen vuorokaudessa
  • 13 000 kaukojunamatkustajaa Porvoon ja Helsingin välillä vuorokaudessa
  • Radan suunnittelukustannukset 70 miljoonaa euroa
  • Ratainvestoinnit 1,7 miljardia euroa    

Itäinen rantarata: Lentorata–Porvoo–Kotka–Luumäki

  • 10 kaukojunaa Porvooseen vuorokaudessa
  • 8 700 kaukojunamatkustajaa Porvoon ja Helsingin välillä vuorokaudessa
  • Radan suunnittelukustannukset 110 miljoonaa euroa 
  • Ratainvestoinnit 2,7 miljardia euroa