Kurkista sisään Suomen vanhimpaan kirjastoon

Porvoo on historian harrastajille oikea aarreaitta. Yksi sen helmistä on Borgå Gymnasiumissa sijaitseva Suomen vanhin julkinen kirjasto.
Vuonna 1728 perustetussa museokirjastossa on noin 30 000 teosta, joista vanhimmat ovat yli 500 vuotta vanhoja.

– Kirjoja on parikymmentä tuhatta, mutta teosten määrä on isompi, koska ennen sidottiin parikin teosta samoihin kansiin. Kirjansidonta oli nimittäin kallista, lehtori ja kirjastonhoitaja Stefan Hagman kertoo.

Aika tuntuu pysähtyneen Borgå Gymnasiumin kirjastossa. Vanhat puuhyllyt notkuvat nahkaselkäisistä kirjoista, hämärät lamput valaisevat pöytien pintoja, parvet natisevat ja ilmassa leijailee vanhan paperin pölyinen tuoksu.

Nykyään vanhat teokset saavat levätä rauhassa hyllyissään ja niiden kansia raottavat vain uteliaat tutkijat ja Hagman, mutta vielä 70-luvun puolivälissä kirjat olivat osa oppilaskirjastoa.

– Kun lukio avattiin 70-luvulla tytöillekin ja oppilasmäärät kasvoivat, päätettiin että kokoelma on liian arka ja arvokas ja se museoitiin, Hagman kertoo.

Nykyään kirjasto on avoinna vierailijoille sopimuksen mukaan.

Borgå Gymnasiumin kirjastoa pidetään usein yhtenä Suomen merkittävimmistä historiallisista kirjastoista. 
Kirjaston hyllyillä on merkittäviä tieteellisiä julkaisuja, kaunokirjallisuutta, käsikirjoituksia, teologiaa, antiikin kirjallisuutta, kulttuuria ja luonnontiedettä sekä inkunaabeleita (ennen vuotta 1501 painettuja teoksia).

– Yksi vaikuttavimmista on tämä kokoelman vanhin teos: geometrian oppikirja vuodelta 1482, Hagman esittelee.

Hagmanin suosikkeja ovat vanhat karttakirjat sekä eläin- ja kasvikirjat, kuten Carl von Linnén Systema Naturae, jonka ensipainos löytyy Borgå Gymnasiumin kirjaston vitriinistä. Vuonna 1735 Hollannissa painettu kirja esittelee Linnén kehittämän järjestelmän eliölajien luokittelusta ja tieteellisestä nimeämisestä. 

– 1500-luvun karttakirjat ja harvinaisuudet, kuten tämä 1743 painettu katekismus, ovat myös vaikuttavia, Hagman kertoo. 

Vitriinistä löytyvän ruotsinkielisen katekismuksen on painanut Yhdysvaltojen perustajaisä, kirjailija, tiedemies ja kustantaja Benjamin Franklin, ja niitä on maailmassa jäljellä tiettävästi enää neljä kappaletta.

Vuosisatojen ajan Porvoon kirjastoa käyttivät pääasiassa papisto ja poikalukion oppilaat sekä ne harvat kaupunkilaiset, jotka osasivat lukea. 

Kirjahyllyjen välissä ovat kulkeneet myös monet tieteilijät, kirjailijat ja arvovieraat, kuten presidentti Sauli Niinistö vuonna 2017.

Myös porvoolainen suurmies J. L. Runeberg vaelteli Borgå Gymnasiumin kirjastossa toimiessaan vuosina 1837–1857 lukion Rooman ja Kreikan kirjallisuuden lehtorina, rehtorina ja kirjastonhoitajana.

Runebergistä muistuttaa yhä muun muassa hänen tuolinsa ja yksi kirjaston aarteista: Vänrikki Stoolin tarinoiden ensipainos vuodelta 1848.

Tätä teostaan hän kirjoitti pienille paperiliuskoille, joita Fredrika säilytti pienessä lasisessa rasiassa. Rasian löydät muutaman korttelin päästä J. L. Runebergin kodista.

Kysymys kuuluu, että miten Porvoossa voi olla jotain tällaista, mistä en ole tiennyt.

– Sans se! Monet vanhemmatkin porvoolaiset, jotka ovat löytäneet tänne tiensä, ovat melkein tuohtuneita, että mikseivät ole tienneet tällaisesta, Hagman nauraa.

Teksti ja kuva: Merja Forsman