Kysymyksiä Epoon koulusta – kuulemistilaisuus koululla keskiviikkona 7. syyskuuta
Porvoon kaupungin sivistystoimen suomenkieliset koulutuspalvelut järjestää Epoon koulun huoltajille ja asukkaille tarkoitetun kuulemistilaisuuden koskien Epoon koulun tulevaisuutta.
Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 7. syyskuuta kello 18 Epoon koululla.
Tilaisuudessa paikan päällä olevat kaupungin edustajat kertovat koulun tulevaisuuteen vaikuttavista asioista sekä valmistelun taustoista ja lopettamisehdotukseen vaikuttaneista asioista. Tilaisuudessa on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä.
Osaan, jo julkisuudessakin esillä olleisiin kysymyksiin vastataan tässä:
1. Miksi koulu lakkautetaan, vaikka julkisuudessa on puhuttu jopa 130 myytävästä tontista?
Porvoon kaupungin omistamia, valmiiksi kaavoitettuja omakotitalotontteja on Epoossa 21 kappaletta. Näille tonteille ei ole kuitenkaan rakennettu vielä kunnallistekniikkaa, joten niitä ei voida vielä markkinoida.
Epoon entisen vanhainkodin alueelle laaditaan asemakaavan muutos, työ käynnistyy vuonna 2022 ja asemakaavamuutos valmistunee 2024. Maankäytön toteuttamissuunnitelman 2022–2026 mukaan ajanjaksolla 2023–2026 Epoosta tulee omakotitalotontteja markkinoitavaksi.
Alueelle Fagersta-Voolahti-Grännäs-Gäddrag laaditaan parhaillaan osayleiskaavaa. Osayleiskaavassa tutkitaan mm. kyläasutuksen lisäämistä alueella. Porvoon kaupunki ei omista kyseiseltä osayleiskaava-alueella sellaisia alueita, joihin voisi kaavoittaa omakotiasutusta eli Porvoon kaupunki ei tule tältä alueelta luovuttamaan omakotitontteja. Osayleiskaavan tämänhetkisen aikataulun mukaan osayleiskaava valmistunee 2024–2025.
2. Entä lisääntyykö lapsimäärä automaattisesti, jos tulee uusia tontteja?
Kaikkien eri väestöennusteiden (Tilastokeskus, MDI, Tiera jne) ja optimististenkin kasvuennusteiden mukaan Porvoossa 7–12-vuotiaiden määrä laskee useammalla sadalla (vähintään 200–300) oppilaalla vuoteen 2028–2029 mennessä, jonka jälkeen oppilasmäärän ennustetaan Porvoossa jälleen pikkuhiljaa kasvavan.
Lastenmäärä on Epoossa nyt lukuvuonna 2022–2023 yhteensä 34 oppilasta ja ykkösluokalla on 1 oppilas. Lukuvuonna 2023–2024 ennustettu oppilasmäärä on 29 ja lukuvuonna 2024–2025 yhteensä 26 oppilasta.
3. Vuoden 2017 suunnitelmissa Grännäsin tontille mahtui laajennus ilman lisämaanostoa? Miten uudet suunnitelmat suhteutuvat tähän?
Grännäsin koulu valmistui marraskuussa 2019. Julkisuudessa esitelty kuva vuodelta 2017 esittää alustavaa rakennusten sijoittelua, joka oli tehty ennen tarkemman rakennussuunnittelun aloittamista. Eli kuvat vuodelta 2017 eivät ole päteviä. Siksi Epoon kuulemistilaisuudessa ja lautakunnan aineistoissa 22. syyskuuta 2022 on näistä rakennusten laajennuksista ja sijoittumisesta käytössä päivittynyt versio ajantasaisin tiedoin.
4. Onko talous ainoa syy, miksi Epoon koulua ollaan lakkauttamassa?
Toiminnalliset syyt ovat tärkeimmät sekä se, että lapsimäärä on aivan liian pieni jo nyt ja tulevaisuudessa. Lapsen näkökulmasta vertaisryhmän puute oman ikäisten osalta voi joissakin asioissa tehdä oppimisesta haasteellisempaa ja varsinkin vuorovaikutuksellisten menetelmien käyttö opetuksessa vaikeutuu.
5. Väheneekö kaikilla kuljetusmatkat, jos Grännäsin koulun yhteyteen rakennetaan laajennusosa?
Ei, osalla lapsista koulumatka saattaa jopa pidentyä, jos lapsi tulee esim. Ylikestä. Aiemmissa kouluverkon päätöksissä 2016 ja 2020 Grännäsin suunta ja kaksikielinen sivistyskeskus on koettu ”vääräksi” ja Grännäsin suunta ei ole useinkaan sama kuin esim. huoltajien työmatkan suunta.
6. Miksi Epoon kohdalla on nostettu esiin saaristolaki? Tai mitä tarkoittaa, että Epoo on määritelty palvelukyläksi?
Epoon koulun oppilaaksiottoalue on laaja. Saaristosta tulee tällä hetkellä kaksi oppilasta Epoon kouluun.
Alueen kielijakauma on n. 70 % ruotsinkielisiä ja 30 % suomenkielisiä. Saaristokoulun status ja tarve täyttyy Grännäsin koulun osalta kohtuullisesti. Saaristolaki on puitelaki, joka mainitsee palvelujen järjestämisen kohtuullisin kuluin. Grännäsin ratkaisussa Epoon koulusta tulisi Porvoon kallein ja se ei toteutuisi näin ollen kohtuullisin kuluin, vaan olisi tuhansia euroja kalliimpi kuin muut ja suomenkielisten määrä olisi kokonaisuudessaan noin 1,5 koulunluokan kokoinen.
Kylärakenneohjelmassa kaupunki sitoutuu palvelukylissä kylän kehittämiseen, mutta yksittäisistä palveluista, palvelun säilyttämisestä tai kehittämisestä ja muista toimenpiteistä sekä niiden sisällöstä päätetään aina erikseen.
7. Miksi jo nyt esitellään Keskuskoulua epoolaisille, vaikka lopullista päätöstä ei tehty?
Keskuskoulu on luonteva valinta kulkuyhteyksien ja tilojen näkökulmasta. Kevätkummun koulu ja sen lisärakennus täyttyy oman oppilaaksiottoalueensa oppilaista.
Lainmukaisen valmistelun hengessä on lasten kannalta tärkeää avata sitä koulua, jota tarjotaan oppilaiden käyttöön tulevaisuudessa. He saisivat uuden koulun ja ympäristön, ja myös henkilöstölle on työtä tarjolla. On mielekästä näyttää, mitä uudessa koulussa olisi tarjolla, ja miltä siellä näyttää.
8. Onko lapsivaikutusten arviointi sitä, että kysytään lapsilta, mitä haluavat?
Lapsivaikutusten arvioinnissa käytetään paljon olemassa olevaa tietoa eri näkökulmista ja eri menetelmin avaamaan lapsiin kohdistuvia vaikutuksia. Lasten kyselyt ja kuuleminen on yksi keino. Myös huoltajien kuuleminen on osa sitä. Lasten kanssa on käsitelty erityisesti hyvän koulun tunnusmerkkejä. Ennakkovaikutusten arviota on tehty laajasti ja luonnollisesti lapsia ajatellen, kun on koulunkäyntiin liittyvistä asioista kyse.
9. Paljonko uudet Grännäsin tilat ja oppilaskohainen hinta nousisi, jos Epoon koululaiset siirtyisivät sinne?
Moduulirakenteisen kolmen luokan sekä muiden tarvittavien tilojen moduulirakenteinen koulu maksaisi investointina noin 1,8 miljoonaa euroa, jonka lisäksi sisäisestä vuokrasta tulisi kustannuksia noin 120 000 euroa/ vuodessa (moduuliratkaisu).
Lapsikohtainen hinta on nyt Epoon koulun vanhoissa tiloissa n. 15 000 oppilas, Grännäsin uuden koulun tiloissa Epoon oppilaskohtainen kustannus nousisi jopa lähemmäs 17 000- 20 000 € /oppilas ollen näin porvoolaisittain kallein ratkaisu riippuen tilaratkaisusta (parakki vai moduuli). Lisääntyvä neliömäärä ja lapsimäärä tarkoittaisivat myös väestösuojan rakentamisvelvollisuutta.
Porvoon oppilaskohtaiset kulut ovat tällä hetkellä ennakointimallin päivityksestä otettuna alimmillaan 8005,83 €/ v ja kallein (Epoo jo nyt) 15670,86 €/v. Mukana ovat kaikki kulut eli sisältävät toimintakulut ja sisäiset vuokrat.
10. Mitkä olisivat kustannukset, jos Epoon koululaiset siirtyisivät Keskuskouluun?
Tällöin lapsikohtainen kustannus on noin 6 000 euroa per/lapsi. Lapset olisivat edelleen koulukuljetusten piirissä. Tälläkin hetkellä 95 % Epoon koulun oppilaista on koulukuljetuksen piirissä, Keskuskouluun siirryttäessä vain kuljetuksen suunta muuttuu.
Keskuskoulun oppilasmäärä on tällä hetkellä noin 430 oppilasta ja kouluun mahtuu kaikkiaan noin 500 oppilasta, joten tiloihin ei tarvitse Epoon koulun oppilaita varten tehdä muutoksia.
11. Mitä pedagogista ja oppimiseen liittyvää on oppilaille tarjolla Keskuskoulussa enemmän kuin Epoossa?
Epoon koulun opettajat ovat tehneet erinomaista työtä yhdysluokkaopetuksessa, joka osaltaan on vaativaa, kun kahta eri luokkatasoa opetetaan yhdessä. Keskuskoulussa jokainen luokka toimii oman ikäistensä luokkana. Keskuskoulussa on mahdollisuus laajempiin kielivalintoihin ja valinnaisainetarjonta on laajempaa. Lisäksi Keskuskoulussa on kouluterveydenhuolto paikalla jatkuvasti sekä erityisen tuen ja oppilashuollon palvelut läsnä koulun arjessa joka päivä. Kerhotoimintaa on paljon ja mahdollisuudet opetukseen erikoistiloissa. Lisäksi keskuskoulun yhteydessä on tarjolla iltapäiväkerho toimintaa alkuopetuksen oppilaille. Läheisyydessä on myös liikuntatunteja varten iso keskusurheilukenttä, tekojäärata talvella sekä uimahalli.
12. Miksi eteläisen alueen suomenkielisille lapsille tarjotaan koulutuspalvelut jatkossa keskustassa, kun taas vastaavia palveluita on alueella tarjolla ruotsinkielisille lapsille?
Asukkaiden määrä eteläisellä alueella kokonaisuutena on aika pieni ja heistä 70 % on ruotsinkielisiä ja 30 % suomenkielisiä. Näistä perusopetuksen 1–6 luokilla on nyt noin 30 lasta nyt ja lähivuosina kasvua ei ennusteiden valossa ole nähtävissä. Eteläisen alueen suomenkieliset koulutuspalvelut pystytään hoitamaan Keskuskoulun toimesta, vaikka koulumatkan pituus lapsilla lisääntyykin. Kaikkiaan kaupungin perusopetuksen oppilaista suomenkielisten osuus on noin 70 %, vaikka eteläisellä alueella se on päinvastainen.
