Siirry sisältöön

Porvoon sote-lausuntoluonnos: uusi hallinnon taso on tarpeeton ja kallis ratkaisu

Porvoo joki ja aitat.

Kuntapohjainen ratkaisu on tarkoituksenmukaisin tapa uudistaa sosiaali- ja terveyspalvelut Uudellamaalla, todetaan Porvoon kaupungin sote-lakeja koskevassa lausuntoluonnoksessa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt kunnilta lausuntoa lakiluonnoksista, jotka koskevat sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen järjestämisen uudistamista sekä sote-maakuntien perustamista. Kaupunginhallitus käsittelee Porvoon kaupungin lausuntoluonnosta maanantaina 14. syyskuuta. Tämän jälkeen lausunto lähetetään vielä kaupunginvaltuustolle käsiteltäväksi.

Uudistus ei huomio kaupunkien haasteita

– Nykyinen järjestelmä, jossa kaupungeilla ja kunnilla on laaja toimivalta ja tehtävät, on osa maamme kilpailukyvyn ja lähidemokratian perustaa. Mallin hyödyt ovat nousseet hyvin esille koronakriisin yhteydessä. Porvoo onnistui monen muun kaupungin tavoin keväällä toteuttamaan tehokkaasti pandemian hillitsemisen kannalta välttämättömiä toimia, ja palvelut pystyttiin järjestämään nopeasti uudella tavalla vaativissa ja muuttuvissa olosuhteissa. Keskeiseen rooliin nousi saumaton yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kunnan muiden palvelujen välillä, kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula toteaa.

Suomen kuntapohjainen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on kansainvälisestikin vertaillen toimiva ja kustannustehokas. Nyt esitetyn sote-uudistuksen tavoitteita toteuttavia ja toimivia sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamishankkeita on jo omaehtoisesti kehitetty useilla alueilla kokoamalla järjestämisvastuuta kuntayhtymiin tai keskuskaupunkeihin. Näitä omien alueidensa lähtökohdista toimivia malleja ei ole perusteltua romuttaa. Uudistuksen tavoitteet voidaan saavuttaa myös jatkamalla kehitystyötä nykylainsäädännöllä ilman uuden hallinnontason ja sote-maakuntien perustamista.

– Väestön ikääntymisen, palvelun kysynnän kasvun, julkisen talouden paineiden ja kuntarakenteen pirstaleisuuden vuoksi sote-uudistuksen tarve on olemassa. Uudistus ei kuitenkaan huomioi alueiden erilaisuutta eikä varsinkaan suurten ja keskisuurten kaupunkien haasteita väestönkasvussa, maahanmuutossa ja eriytymiskehityksen torjumisessa. Erityisesti kaupunkien kasvun, kehittymisen ja investointikyvyn edellytykset pitää turvata, Ujula painottaa.

Jos sote-uudistus kuitenkin toteutetaan sote-maakuntamallilla, on Uudenmaan erillisratkaisu perusteltu ratkaisu. Erillisratkaisu huomioi Uudenmaan maakunnan sekä kuntien ja kaupunkien erityispiirteet paremmin kuin vaihtoehto, jossa Uusimaa muodostaisi yhden itsehallinnollisen sote-maakunnan.

Julkisen talouden kestävyys on turvattava

Sote-maakuntien mahdollinen perustaminen tulee etäännyttämään päätöksentekoa asukkaista, ja vahva valtionohjaus haastaa vahvasti demokratian toteutumista maakunnassa. Lakiesitykset eivät tarjoa myöskään riittävästi keinoja julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi.

Lakiesitysten taloudelliset vaikutukset on arvioitu hyvin suurpiirteisellä tasolla. Sote-maakuntien itsehallinon vahvistaminen edellyttää todennäköisesti ennen pitkään verotusoikeutta, ja tämä johtaa todennäköisesti kansalaisten kokonaisveroasteen nousuun. Kun kysymystä maakuntaverotuksesta ei ole ratkaistu, ei uudistuksen tarkoituksenmukaisuutta voi kokonaisuudessaan arvioida.

– Sote-maakuntien kannustin kustannusten hillintään on heikko, eikä ole mitään takeita, että ne kykenevät tuottamaan palvelut yhtään sen tehokkaammin kuin nykyinen kuntapohjainen järjestelmä. Uusien maakuntien perustamisesta aiheutuvat muutoskustannukset ovat esityksenkin mukaan merkittäviä, ja aiheuttavat ensimmäisten vuosien aikana miljardiluokan ylimääräiset kustannukset julkiseen talouteen. Pidemmällä aikavälillä uusi hallinnollinen taso aiheuttaa merkittäviä jatkuvia lisäkustannuksia nykyiseen verrattuna, koska monelta osin tarvitaan kahdenkertainen organisaatio nykyiseen verrattuna, rahoitusjohtaja Henrik Rainio kuvaa.

– Toteutuessaan uudistus heikentäisi Porvoon kaupungin kasvu- ja investointikykyä, kun verotulot puolitetaan, mutta velat jäävät. Alustavien laskelmien mukaan Porvoon kaupungin käyttötalous heikkenisi noin 5 miljoonaa euroa vuodessa tulojen ja menojen siirtyessä maakuntaan, ja lisäksi pitkällä aikavälillä uudistukseen sisältyvät tasauselementit heikentävät kaupungin taloutta entisestään. Jos uudistus kuitenkin toteutetaan, tulee muutoksen vaikutuksen kuntien talouteen kompensoida täysimääräisesi.

– Lisäksi Itä-Uusimaan sote-maakunnan valmisteluun tarvittavat resurssit edellyttävät merkittäviä henkilöpanostuksia alueen kunnilta ja erityisesti Porvoon kaupungilta. Aikataulun kireys ja todennäköiset resurssien siirrot voivat merkittävästi vaikuttaa myös kuntien kykyyn suoriutua lakisääteisistä palveluvelvoitteistaan lähivuosina, samalla kun kaupungin prioriteettina on selviytyä koronavirusepidemian aiheuttamasta kriisistä.

Aikataulu on liian kireä

– Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen näkökulmasta suurimpia haasteita ovat tiukka valtionohjaus ja uudistuksen rahoitusmekanismi. Tiukka valtionohjaus on ongelma paikallisten olosuhteiden ja riskien huomioimisen näkökulmasta, kertoo pelastusjohtaja Peter Johansson.

– Itä-Uudenmaan alueella on Suomen suurin satama, puolet maamme toimivista ydinreaktoreista sekä pohjoismaiden suurin petrokemian keskittymä. Uudistuksen rahoitusmalli pienentäisi Itä-Uudenmaan pelastustoimen resursseja kuitenkin neljänneksellä. Tämä romuttaisi nykyisen palvelutason.

– Porvoon kaupungin ja itäisen Uudenmaan osalta on lisäksi keskeistä, että asukkaiden palvelut pystytään turvaamaan molemmilla kotimaisilla kielillä. Tästä syystä ruotsinkielisten palvelujen kehittämisen tukemista ei tule antaa vain yhden yksittäisen sote-maakunnan tehtäväksi, sosiaali- ja terveysjohtaja Ann-Sofie Silvennoinen toteaa.

Uudistuksen aikataulu on hyvin kireä sekä toimeenpanon että eduskuntakäsittelyn osalta.

– Talouden toimintaympäristö on muuttunut ja koronaviruspandemia on lisännyt vielä huomattavasti talouteen liittyvää epävarmuutta. On ilmeistä, että pandemia kuormittaa kuntia ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa myös jatkossa, ja kuntien voimavarat sote-uudistuksen toimenpanoon ovat varsin rajalliset. On valitettavaa, että historiallisen suurta hallinnonuudistusta ollaan viemässä päätöksentekoon ennen kokemattoman kriisin edelleen vallitessa, Jukka-Pekka Ujula toteaa.

– On erittäin epätodennäköistä, että hyvän lainsäädäntötavan edellyttämä huolellinen valmistelu ja vaikutusten arviointi ja uudistuksen toimeenpano olisivat toteutettavissa esitetyssä aikataulussa.