Siirry sisältöön

Selvitys tukipalveluista: yhteinen yhtiö Porvoon kaupungille ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle

Selvitys tukipalveluiden tuottamisesta itäisellä Uudellamaalla on valmistunut 7. joulukuuta. Selvityksessä tarkastellaan talous-, palkka-, ICT-, käännös- ja rekrytointipalveluiden tuottamista Porvoon kaupungin ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuoden 2023 alusta alkaen. Selvitys sisältää myös yhteisen tukipalveluyhtiön taloudellisen ja toiminnallisen mallinnuksen.

Porvoo joki ja aitat.

Selvitys tukipalveluiden tuottamisesta itäisellä Uudellamaalla on valmistunut 7. joulukuuta. Selvityksessä tarkastellaan talous-, palkka-, ICT-, käännös- ja rekrytointipalveluiden tuottamista Porvoon kaupungin ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuoden 2023 alusta alkaen. Selvitys sisältää myös yhteisen tukipalveluyhtiön taloudellisen ja toiminnallisen mallinnuksen.

Porvoon kaupunginhallitus käsittelee tukipalveluselvitystä kokouksessaan 13. joulukuuta ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin vastaavasti 16. joulukuuta. Mikäli yhteinen yhtiö perustetaan, se vaatii vielä sekä kaupunginvaltuuston että uuden aluevaltuuston päätöksen.

– Selvityksessä nousi vahvasti esiin näkemys, että yhteinen tukipalveluyhtiö kannattaa perustaa sekä toiminnallisista että taloudellisista lähtökohdista, kertoo Porvoon kaupungin hallintopalvelukeskuksen johtaja Anniina Kitula.

– Useimmat selvityksen kohteena olleet tukipalvelut kyetään tuottamaan yhdessä laadukkaasti ja kustannustehokkaammin kuin erillisissä organisaatioissa, ja samalla henkilöstössä voi säilyä laajempi ja vahvempi osaaminen. 

Selvitys on laadittu Porvoon kaupungin ja hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen yhteistyönä, ja selvitystä varten on haastateltu ja kuultu yhteensä noin 80 henkilöä eri näkökulmista.

Talous- ja henkilöhallinnon sekä ICT-palvelut yhteen organisaatioon, käännöspalveluita selvitetään  

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä ICT-palvelut olisi tarkoituksenmukaista tuottaa yhteisesti Porvoon kaupungille ja hyvinvointialueelle. Rekrytointipalvelut olisi sen sijaan tarkoituksenmukaisempaa tuottaa omissa organisaatioissa ja käännöspalveluiden tuottamistapa jää vielä jatkoselvitykseen. 

–  Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa yhteistuotannon hyödyt ovat selkeät. ICT-palveluiden kokonaisuus on huomattavasti monimutkaisempi ja vaativampi, mutta niidenkin osalta nähtävissä olevat hyödyt ovat riskejä suuremmat, selventää Kitula.

–  Rekrytointipalveluiden osalta molemmat vaihtoehdot nähtiin melko tasavahvoina. Käännöspalvelut olisivat omassa organisaatioissa tuotettuna lähempänä ydintoimintaa, mutta yhteistuotanto mahdollistaisi paremman työnjaon ja varallaolon. Erityisesti hyvinvointialue hyötyisi siitä, että myös käännöspalvelut olisivat saatavissa yhtiöstä heti sen toiminnan alkaessa ajatellen, kuinka suuressa merkityksessä kaksikielisyys tulee Itä-Uudellamaalla olemaan jatkossakin.

Tavoitteena vahva alueellinen tukipalveluyhtiö 

Yhtiön olisi tarkoitus tuottaa laadukkaita ja tehokkaita tukipalveluita omistaja-asiakkailleen. Uuden yhtiön toiminta rakentuisi Porvoon kaupungin hallintopalvelukeskuksen nykyisen toiminnan pohjalta. Yhtiön tarkoituksena ei olisi voiton tuottaminen, eikä laajentuminen valtakunnalliseksi toimijaksi.

Talouden mallinnuksen perusteella alustava arvio on, että uuteen yhtiöön tulisi noin 60–70 työntekijää, ja yhtiön vuotuinen liikevaihto olisi noin 9,8 miljoonaa euroa (ei sisällä kertaluonteisia perustamiskustannuksia).

– Tukipalveluiden tuottaminen yhdessä tuo synergiahyötyjä verrattuna siihen, että kaupunki ja hyvinvointialue molemmat järjestäisivät tukipalvelunsa itse. Jos yhteistä yhtiötä ei perusteta, osa Porvoon kaupungin hallintopalvelukeskuksen henkilöstöstä siirtyisi hyvinvointialueelle.  On arvioitu, että Porvoon kaupungin hallintopalvelukeskuksen työmäärästä noin 20–25 prosenttia liittyy hyvinvointialueelle siirtyviin tehtäviin. Yhteisesti tuotettuina kyettäisiin säilyttämään kustannustehokkuus ja nykyisenkaltainen palvelutaso, kertoo rahoitusjohtaja Henrik Rainio.

– Hyvinvointialueen osalta vastaavaa vertailutietoa ei ole olemassa. Kun kustannustenjakoperiaatteet olisivat samat molemmille toimijoille, voidaan ratkaisun olettaa olevan kustannustehokas myös hyvinvointialueen näkökulmasta. Lisäksi kumpikin osapuoli hyötyisi siitä, että tulevia kilpailutuksia voidaan tehdä suuremmilla volyymeilla, jatkaa Rainio.

Porvoon kaupunki ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialue olisivat yhtiön suurimmat omistajat. Alkuvaiheessa mukaan voisi liittyä myös Careeria Oy. Kun yhtiön palvelutarjonta ja prosessit on saatu toimintaan, tarjottaisiin muille Itä-Uudenmaan kunnille sekä niiden konserniyhtiölle mahdollisuutta tulla mukaan omistaja-asiakkaiksi.