Siirry sisältöön

Toimintasuunnitelma tukee erityislahjakkaiden oppilaiden opetusta

Porvoon ruotsinkieliset koulut ovat ottaneet käyttöön toimintasuunnitelman erityislahjakkaiden oppilaiden opetusta varten. Myös suomenkieliset koulut voivat jo nyt hyödyntää suunnitelmaa ja vastaavasta suunnitelmasta on keskusteltu suomenkielisissä kouluissa.

Porvoo joki ja aitat.

Porvoon ruotsinkieliset koulut ovat ottaneet käyttöön toimintasuunnitelman erityislahjakkaiden oppilaiden opetusta varten. Myös suomenkieliset koulut voivat jo nyt hyödyntää suunnitelmaa ja vastaavasta suunnitelmasta on keskusteltu suomenkielisissä kouluissa.

Toimintasuunnitelman ajatuksena on, että erityislahjakkaille oppilaille – kuten kaikille muillekin oppilaille – annetaan mahdollisuus räätälöityyn oppimiseen omassa tahdissa.

Vuoden 2016 opetussuunnitelma mainitsee ensimmäistä kertaa erityislahjakkaat oppilaat. Ruotsinkielisten koulutuspalveluiden kehittämisryhmä on laatinut toimintasuunnitelman, joka on esitelty ruotsinkieliselle koulutusjaostolle keväällä 2021 ja suunnitelma on otettu käyttöön ruotsinkielisissä kouluissa. Toimintasuunnitelmaa arvioidaan, kehitetään ja muokataan säännöllisesti.

– Koulut ovat luonnollisesti tähänkin asti kehittäneet säännöllistä oppimisen tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta ja suunnanneet resursseja näille oppilaille. Näin myös Porvoon ruotsinkieliset koulut, joissa huomattiin, että korkean oppimispotentiaalin oppilaille eli erityislahjakkaille oppilaille ei ollut varattu juuri minkäänlaisia resursseja. Toimintasuunnitelma on hyvä työkalu oikeaan suuntaan, koulutusjohtaja Rikard Lindström sanoo.

Erityislahjakkaiden lasten oikea-aikainen tunnistaminen tärkeää

Koulussa on tärkeää tunnistaa erityislahjakkaat oppilaat varhaisessa vaiheessa. Erityislahjakkailla oppilailla on korkea oppimiskyky, nopea oppimistahti ja he pitävät haasteista. Jos koulu ei huomioi koulutustarpeita, oppilaat tylsistyvät helposti ja alkavat jopa alisuorittaa. Erityislahjakkaat oppilaat voivat alkaa käyttäytyä häiritsevästi tai muuttua passiivisiksi ilman oikeanlaista opetuksen sopeuttamista.

Jos huoltajat arvelevat lapsensa olevan erityislahjakas, on tärkeää ottaa varhaisessa vaiheessa yhteyttä lapsen esikoulun tai koulun esikoulunopettajaan, luokanopettajaan tai rehtoriin.

Erityislahjakkuudelle on erilaisia määritelmiä.

– Ei ole kyse pelkästään korkeasta älykkyysosamäärästä, vaan erityislahjakkuus näkyy usein siten, että lapsi useasti hämmästyttää epätavanomaisilla kyvyillään yhdellä tai useammalla alalla niin koulussa kuin arkielämässä. Heillä voi olla esimerkiksi abstraktioon, muistiin, oppimiseen, tehokkuuteen, verbaliteettiin, logiikkaan tai numeroihin liittyvä kyky ja lisäksi vahva sisäinen motivaatio, kehittämisryhmän puheenjohtaja, luokanopettaja Åsa Haglund kertoo.

– Usein erityislahjakkaat oppilaat ovat erilaisia oppimisessaan. Tavallisesti he ajattelevat holistisesti ja abstraktisesti paneutuakseen sitten yksittäisiin osioihin, päinvastoin kuin ikäisensä. He ovat kehityksessään usein asynkronisia siten, että he voivat olla tietyissä asioissa paljon ikäryhmänsä yläpuolella, mutta muissa asioissa samanikäisten tasolla, Haglund jatkaa.

Toimintasuunnitelma antaa opettajille keinoja oppilaan tukemiseen

– Kun työskentelemme koulussa erityislahjakkaiden oppilaiden kanssa, käytämme rikastuttamista, nopeuttamista ja valmennusta, joiden tarkoitus on tukea oppilasta ja perhettä ja myös opettajaa työssään, Haglund kertoo.

Rikastuttaminen tarkoittaa syventämistä ja laajentamista joskus vain tietyllä alalla, mutta kyse voi olla myös oppiaine kokonaisuudessaan. Nopeuttaminen tarkoittaa yhden tai useamman oppiaineen opiskelua omassa, nopeammassa tahdissa. Haglund toteaa, että nopeuttamisessa on tärkeää kiiruhtaa hitaasti ja muistaa, että samanaikaisesti syventäminen ja laajentaminen on tärkeää varman oppimisen tueksi. Valmennus tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että erityislahjakkaalle oppilaalle tarjotaan aikuisen tukea. Henkilö, joka tuntee koulun ja osaa etsiä uusia toimintatapoja, on yhteydessä opettajiin ja kotiin, on yhteydessä oppilaaseen oikeasti ja seuraa oppilasta koulun todellisuuden läpi.