Siirry sisältöön

Hyvinvointikertomus 2022: Porvoolaiset voivat verrattain hyvin – panostuksia liikunnalliseen elämäntapaan ja mielen hyvinvointiin tarvitaan

Porvoon hyvinvointikertomus 2022 on valmistunut, ja se antaa kokonaisvaltaisen kuvan lasten, nuorten ja aikuisten hyvinvoinnista. Porvoolaiset voivat hyvin valtakunnallisessa vertailussa, esimerkiksi koulutuksen ulkopuolille jäävien nuorten määrä on laskenut ja lapsiperheet pärjäävät verrattain hyvin, kun arvioidaan lapsiköyhyyttä ja toimeentulotukea saavien määrää.

Melojia Porvoonjoessa.

Porvoolaisten hyvinvoinnin tilaa tarkastellaan vuosittain hyvinvointikertomuksessa peilaamalla sitä indikaattoreihin, joita on saatavilla ja ovat vertailtavissa valtakunnallisesti ja verrokkikuntiin.

Kaupunginhallitus käsittelee hyvinvointikertomusta kokouksessaan 15. toukokuuta, jonka jälkeen asia menee kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

Liikunnalliseen elämäntapaan tulisi kiinnittää huomiota

Porvoossa liikunnalliseen elämäntapaan ja ylipainon vähenemiseen tulisi kiinnittää huomiota kaiken ikäisten osalta. Lapsista 4–5 luokkalaisista 86,8 prosenttia liikkuu vähintään tunnin päivässä, kun vastaava luku 8–9 luokkalaisista on enää 22,5 prosenttia ja vastaavasti lukiossa 21,8 prosenttia. Peruskoulun 8. luokkalaisten kestävyys, lihaskunto ja motoriset taidot ovat 6 prosenttia heikommat kuin 5. luokkalaisilla. Melkein kaksi kolmasosaa yli 17-vuotiaista liikkuu liian vähän suosituksiin verrattuna.

– Suomalaisten liikkumattomuus on valtakunnallisestikin ollut viime aikoina hyvinkin paljon pinnalla. UKK-instituutin kustannuslaskuri näyttää, että Porvoossa 76 prosenttia liikkuu liian vähän ja 83 prosenttia on liikaa paikallaan ja tämä osaltaan aiheuttaa arvion mukaan miljoonaluokan epäsuoria ja suoria kustannuksia. Työtä liikunnalliseen elämäntavan edistämiseen tarvitaan jatkuvasti, toteaa hyvinvointikoordinaattori Petra Bärlund-Hämäläinen.

Hyvinvointikertomuksen ja aikaisemmin tehtyjen arvioiden perusteella kaupungin on tärkeää myös panostaa asukkaiden mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen sekä osallisuuteen ja osallisuuden kokemukseen. Menetettyjen elinvuosien osalta, voidaan tunnistaa ehkäisevän päihdetyön merkitys kaupungin keinoin, koska suurin aiheuttaja ennenaikaisiin kuolemiin on porvoolaisilla edelleen alkoholi ja valtakunnallisestikin nuorten huumekuolemat herättävät suurta huolta.

Koulutuksenulkopuolelle jäävien määrä on laskenut

Koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä on selvästi laskenut vuodesta 2010 alkaen, jolloin Porvoossa koulutuksen ulkopuolella oli noin 12 prosenttia nuorista, kun vastaava tuorein luku on 7,4 prosenttia. Nuorisotyöttömyysaste Porvoossa oli 13,4 prosenttia vuonna 2022.

– Kun vertaillaan koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrää tai nuorisotyöttömyyttä, Porvoo sijoituttu verrokkikaupunkien keskikastiin. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit osoittavat myös, että porvoolaiset lapset ja lapsiperheet pärjäävät verrattain hyvin, kun arvioidaan lapsiköyhyyttä ja toimeentulotukia saavien määrää verrokkikuntiin, kertoo Bärlund-Hämäläinen.

– Tiedostamme, että osalle porvoolaisista kasautuu erilaisia ja erikokoisia ongelmia, jotka varjostavat elämää ja heikentävät hyvinvointia. Polarisaatio ja eriytymiskehitys näkyy palveluissamme ja erityisesti kouluissa on tätä huolta nostettu esille. Tästä syystä toimenpiteitä pitäisi suunnata erityisesti heikommassa asemassa oleville ja uudella resurssiajattelulla, sanoo sivistysjohtaja Sari Gustafsson.

Hyvinvoinnin edistäminen on kuntalain mukaan kunnan perustehtävä. Vuodesta 2011 Terveydenhuoltolaki velvoitti ja vuoden 2023 alusta voimaan tullut laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä velvoittaa kuntaa edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä sekä raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutuneista toimenpiteistä.