Siirry sisältöön

Kaupunginhallituksen päätökset 30.8.2021

Porvoo joki ja aitat.

Hyvinvointialueen valmistelun poliittinen seurantaryhmä

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti nimetä Porvoon edustajat Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen poliittiseen seurantaryhmään:

  • valtuuston puheenjohtaja Mikaela Nylander
  • kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jorma Wiitakorpi
  • sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Jenna Perokorpi

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) on pyytänyt Itä-Uudenmaan kuntien kunnanhallituksia nimeämään kolme edustajaa kustakin kunnasta hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen poliittiseen seurantaryhmään.  

Vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koskee laavujen perustamista kansallisen kaupunkipuiston lähiulkoilureitin levähdyspaikoille

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. 

Hallinto-oikeuden lausuntopyyntö, päätös yhteistoimintasopimuksesta kuntien henkilökohtaisen avun hallinnossa

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä lausunnon annettavaksi kaupungin vastauksena Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntöön kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti seuraavan pöytäkirjamerkinnän: ”Kuntalaki edellyttää, että kunnassa on oltava vammaisneuvosto. Sille on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. Vaikuttamismahdollisuus on annettava asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Porvoon kaupungin tulee selkeyttää neuvostojen roolia sekä kehittää päätöksenteon prosesseja asukaslähtöisiksi, jotta päätösten vaikutus kuntalaisten tarvitsemiin palveluihin on selkeästi arvioitavissa. Viittaamme tässä kuntalain 22 §:ään, jonka mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista.”

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/2021

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti merkitä tiedoksi talouden ja toiminnan seurantaraportin 2/2021 ja lähettää sen edelleen kaupunginvaltuustolle tiedoksi.

Koronavirusepidemia vaikutti tammi-kesäkuussa edelleen kaupungin tuloihin ja menoihin. Tilannekuva on kuitenkin selkeämpi kuin vuosi sitten koronakriisin ensivaiheiden aikaan. Epidemian torjuntaan liittyvät toimenpiteet määrittelevät pitkälti sosiaali- ja terveystoimen työn priorisointia. Sivistystoimessa palveluja on jouduttu osin supistamaan ja tuottamistapoja muokkaamaan kulloisenkin epidemian torjuntaan liittyvän suosituksen tai määräyksen mukaisesti. Kaupunkikehityksen ja muun konsernihallinnon toimintaan epidemia on vaikuttanut vähemmän.

Vuoden toisen neljänneksen aikana menot ovat kääntyneet voimakkaampaan kasvuun. Kaupungin toimintamenot yhteensä olivat vuoden toisen neljänneksen jälkeen noin 199,5 miljoonaa euroa, mikä on noin 9 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Vertailukelpoiset toimintamenot ovat kuitenkin kasvaneet noin 15 miljoonaa euroa, jos huomioidaan lomarahojen uudenlainen kohdistaminen.

Erityisesti sosiaali- ja terveystoimen menot ovat kasvaneet viimeisen kolmen kuukauden aikana. Menojen kasvu johtuu pitkälti koronasta, kuten rokottamisen, testaamisen ja jäljittämisen kustannuksista. Menot ovat kasvaneet etenkin aikuisten palveluissa sekä vanhus- ja vammaispalveluissa. Myös työmarkkinatuen kuntaosuus on heikosta työllistämistilanteesta johtuen kasvanut yli kolmannekselle vuoden ensimmäisellä puoliskolla. On todennäköisetä, että sosiaali- ja terveystoimen talousarviomäärärahat eivät tule riittämään. Ylitystarve on tämänhetkisten arvioiden mukaan noin kymmenen miljoonan euron kokoluokkaa.

Myös sivistystoimen ja konsernihallinnon talous on heikentynyt verrattuna vuoden ensimmäiseen neljännekseen, mutta toimialat ovat kokoanisuudessaan pysymässä talousarviossa.
Toimintatuottoja on kertynyt yhteensä noin 48,7 miljoonaa euroa, kun viime vuoden tammi-kesäkuun kertymä oli noin 49,3 miljoonaa euroa.

Kaupunki on kesäkuun loppuun mennessä saanut verotuloja yhteensä noin 155,2 miljoonaa euroa. Tästä kunnallisveron osuus on noin 113,6 miljoonaa euroa, yhteisöveron 39,4 miljoonaa euroa ja kiinteistöveron osuus noin 2,2 miljoonaa euroa. 

Koronan takia valtio on korottanut kuntien yhteisöveron jako-osuutta tilapäisesti vuodelle 2021, ja lisäksi Porvoon kuntakohtainen jako-osuus on kasvanut selvästi. Yhteisöveron jako-osuuden korotus lisää tilapäisesti Porvoon yhteisöverotuloja noin 18 miljoonaa euroa vuonna 2021. Vuoden 2021 talousarvioon yhteisöveron tuottoarviota voisi korottaa 60 miljoonaan euroon. 

Kunnallisveroa on kertynyt jonkin verran ennakoitua enemmän, mutta veron tuotto jaksottuu vuoden eri kuukausille vaihtelevasti, ja koronan takia vertailu vuoteen 2020 ei ole mahdollista. Kiinteistöveroa on kertynyt ennakoidusti.

Kaupungin valtionosuustulot tänä vuonna tulevat olemaan noin 60 miljoonaa euroa, kun vuonna 2020 kaupunki sai valtionosuuksia noin 76,5 miljoonaa euroa. Valtionosuudet alenevat pääosin sen johdosta, että kertaluonteiset koronatuet jäävät pois, ja samanaikaisesi Porvoon tasausvähennys valtionosuuksien tasausjärjestelmässä kasvaa. 

Kaupungin vuosikate oli vuoden toisen neljänneksen jälkeen noin 34,6 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos noin 23,1 miljoonaa euroa. Kaupungin vuosikate ja tulos ovat toteutumassa suunnilleen talousarvion mukaisena

Muut asiat

Muut asiat kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esitysten mukaisesti.