Keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaava ohjaa Porvoon maankäyttöä kohti vuotta 2050

Uusi keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaava Unelmien Porvoo on edennyt luonnosvaiheeseen ja kaupunkikehityslautakunta käsittelee kaavan nähtäville asettamista kokouksessaan 9. joulukuuta 2025

– Kaava ratkaisee isossa kuvassa sen, että miten Porvoon keskeisten alueiden maankäyttöä kehitetään seuraavan 25 vuoden aikana. Kaava on vaikutuksiltaan pinta-alaansa merkittävämpi, sillä vaikka se ei maantieteellisesti ulotu koko kunnan alueelle, sen alueella asuu kuitenkin yli 40 000 asukasta, ja se vaikuttaa koko Porvoon kehitykseen sekä porvoolaisten arkeen vuosikymmenten ajan, yleiskaavapäällikkö Maija-Riitta Kontio kertoo.

Uusi keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaava ohjaa Porvoon keskustan ja sen lähialueiden maankäyttöä tuleville vuosikymmenille seuraavien tavoitteiden mukaisesti: kasvun tulee olla kestävää, kaupunkikeskustan vetovoima tulee säilyttää, arki on vaivatonta ja sujuvaa sekä maankäyttö ja liikkuminen ovat ilmastoviisaita ratkaisuiltaan.

– Jotta näissä tavoitteissa onnistutaan, tulee kaupungin kasvun tapahtua suunnitelmallisesti siten, että kaupunki laajentuu ja tiivistyy nykyisen keskustan ympärille. Samoin kaavalla ohjataan uutta rakentamista pääasiassa jo rakennetuille alueille siten, että täydentävä rakentaminen voi hyödyntää jo olemassa olevaa infraa sekä palveluita, kaupunkisuunnittelupäällikkö Jarkko Lyytinen sanoo.

– Toki on tarpeen luoda mahdollisuuksia myös uusille asuinalueille, mutta nekin hyötyvät jo olemassa olevasta infrasta sekä palveluista. Merkittävimpiä uusia asuinaluevarauksia kaavassa ovat Hattulanranta, Tarkkisten sekä Skaftkärrin täydentäminen.

Osayleiskaavassa varaudutaan myös alueen elinvoiman turvaamiseen ja siksi kaavaan on osoitettu myös uusia työpaikkarakentamisen aluevarauksia. Tulevaisuudessa toimitilaa sekä työpaikka-alueita mahdollistetaan Tarmola-Kaupunginhakaan, Kuninkaanportiin, Ölstensiin ja Tolkkisiin.

Myös Porvoon keskustan elinvoimaan pyritään osayleiskaavalla tukemaan ja lisäämään. Kaavassa keskustan ennakoidaan jatkavan laajentumistaan ja sen alueelle mahdollistetaan monipuolinen sekä tiivis kaupunkirakentaminen.

– Kaupungin ydin toimii jatkossakin kaupan pääkeskuksena, joten sinne sijoittuu päivittäistavara- ja erikoistavarakaupan lisäksi hypermarket-kokoluokan kauppa, Kontio toteaa.
Tarmolaan ja Kuninkaanporttiin mahdollistetaan paljon tilaa vaativan ja laajan tavaravalikoiman kaupalle sekä toimitilarakentamiselle riittävät kasvun paikat. Gammelbackassa, Kevätkummussa ja Haikkoossa kaavalla mahdollistetaan alueiden elinvoimaisuus sekä kaupan lähipalveluiden kehittyminen.

Keskustan sekä aluekeskusten kasvu ja tiivistyminen tukee myös tehokkaan joukkoliikenteen edellytyksiä. Uusille alueille pyritään kaavassa varmistamaan mahdollisuudet hyville joukkoliikenneyhteyksille. Osayleiskaavan avulla parannetaan myös kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita muun muassa siten, että kaavaluonnoksessa on osoitettu Porvoojoen yli kolme uutta jalankulun ja pyöräilyn siltaa sekä yksi niin sanottu ulkoilusilta.

Myös autoliikenteen sujuvuus tulevaisuudessa mahdollistetaan osayleiskaavassa. Haastaviin paikkoihin on kaavassa osoitettu uusia katuyhteyksiä. Tällaisia ovat muun muassa Kuninkaanportin uudet katuyhteydet yli moottoritien Eestinmäen suuntaan sekä Hornhattula-Järnböle-siltayhteys, jotka keventävät keskustan siltojen sekä Puistokadun (nykyinen Läntinen Mannerheiminväylä) kuormitusta. Lisäksi kaavassa osoitetaan uusi itäinen ohitustie vähentämään liikennemääriä Tarkkisissa, keskustassa sekä Puistokadulla.

Osayleiskaavassa varaudutaan myös mahdolliseen Itärataan siten, että kaavaluonnoksessa esitetään kolme vaihtoehtoista ratalinjausta.

Siniviherrakenne yhdistää vesistöt ja viheralueet yhtenäiseksi verkostoksi, joka turvaa luonnon monimuotoisuuden, hillitsee ilmastonmuutosta ja parantaa kaupunkilaisten arkea. Se ohjaa kaavoitusta niin, että viheralueet säilyvät saavutettavina ja ekologisesti toimivina, ja tukee ratkaisuja, jotka hallitsevat hulevesiä ja tukee ratkaisuja, jotka tekevät kaupungeista terveellisiä ja viihtyisiä.

– Siniviherrakenne ei ole pelkkä maisematekijä, vaan se on kaupunkikehityksen selkäranka ja investointi tulevaisuuteen. Se vähentää tulvariskejä, viilentää kaupunkia helteillä ja tarjoaa asukkaille viihtyisän ja terveellisen luontoyhteyden. Kun kaupunki kasvaa, siniviherverkosto varmistaa, että kasvu tapahtuu kestävällä tavalla, kaupunkikehitysjohtaja Dan Mollgren kertoo.

• Uuden keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaavan työ alkoi keväällä 2021, kun porvoolaiset vastasivat Unelmien Porvoo 2050 -asukaskyselyyn. Tämän asukaskyselyn tulosten sekä valtuuston marraskuussa pitämän työpajan pohjalta laadittiin neljä rakennemallia (Kuninkaanportin kukoistus, Kaksi asemaa – yksi kaupunki, Uudet naapurit ja Reippaasti laajentuen), joiden pohjalta kaavatyötä vietiin eteenpäin. Mallit erosivat toisistaan ennen kaikkea uuden asumisen ja rakentamisen painopistealueissa sekä mahdollisen tulevaisuudessa toteutuvan Itäradan asemien sijainnissa. Nämä rakennemallit ja niiden vaikutusten arviointi olivat nähtävillä loppuvuodesta 2022 ja malleista saadun palautteen perusteella suosituimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui Kaksi asemaa – yksi kaupunki. Sama rakennemalli osoittautui myös Porvoon kaupunginvaltuuston suosikiksi toukokuussa 2023 pidetyssä työpajassa.
• Osayleiskaavatyön aikana on laadittu ja teetetty runsaasti erilaisia selvityksiä ja vaikutusten arviointeja, joihin on mahdollista tutustua osayleiskaavan verkkosivuilla.
• Rakennemallityön lopputuloksena syntyi tavoitteellinen rakennemalli ”Unelmien Porvoo 2050”. Tässä yhteydessä valmisteltiin uuden osayleiskaavan tavoitteet hyödyntäen rakennemallien arviointeja sekä laajaa palautetta. ”Unelmien Porvoo 2050” -rakennemallissa yhdistettiin kahden parhaan rakennemallin vahvuudet sekä vastattiin samalla niiden arvioinnissa tunnistettuihin haasteisiin. Tämä tavoitteellinen rakennemalli hyväksyttiin kaupunkikehityslautakunnassa syyskuussa 2024 ja tämän pohjalta valmisteltiin käsittelyyn tuleva osayleiskaavaluonnos.
• Keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaavaa kattaa Porvoon koko kaupunkimaisesti rakennetun alueen sekä sen ympärillä olevan kehysalueen. Tällä hetkellä voimassa oleva Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaava on hyväksytty valtuustossa vuonna 2004, joten kyseisen kaavan päivittäminen on ajankohtaista. Osayleiskaavan alueella asuu 40 600 asukasta, eli miltei 80 prosenttia koko Porvoon väestöstä. Samoin Porvoossa sijaitsevista työpaikoista 70 prosenttia (noin 14 500 työpaikkaa) sijaitsee kaava-alueella.
• Osayleiskaavalla turvataan myös Porvoon keskeisten alueiden arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonympäristöjen säilyminen tuleville sukupolville. Kaava-alueelle mahtuu kaupunkimaisten alueiden lisäksi myös arvokkaita maaseutumiljöitä sekä luontokohteita, jotka on kaavaprosessin aikana kartoitettu sekä inventoitu. Kaavassa myös osoitetaan keskeinen viheralueverkosto sekä pinta- ja pohjavedet. Niin sanottu siniviherverkosto muodostaa kaava-alueesta noin 73 prosenttia ja se koostuu luonnonsuojelualueiden lisäksi virkistysalueista, suojaviheralueista, maa- ja metsätalousalueista sekä vesialueista. Osayleiskaavan tavoitteena on vesien suojelu ja luonnon monimuotoisuuden sekä hiilinielujen ja -varastojen turvaaminen.

Kaava-aineisto julkaistaan Kaupunkikehityslautakunnan esityslistalla 3.12.2025