Suurin osa porvoolaisnuorista voi hyvin, mutta mielen hyvinvoinnissa on huolia – tilanne vaatii laajaa yhteistyötä
Suurin osa Porvoon lapsista ja nuorista voivat hyvin ja ovat tyytyväisiä arkeensa, ilmenee Kouluterveyskyselyn tuloksista. Alakoululaiset ovat saaneet entistä paremmin vaikuttaa koulun asioiden suunnitteluun ja yläkoululaiset kokevat, että koululounas maistuu hyvälle ja että syömiseen on varattu tarpeeksi aikaa. Lukiolaiset taas kertovat saaneensa esimerkiksi aiempaa paremmin tukea hyvinvointiinsa lääkäriltä tai psykologilta, ja että koulu-uupumusta on vähemmän.
Monia lapsia ja nuoria kuitenkin kuormittavat erilaiset tekijät, kuten ahdistuneisuus, sairastelu ja netin runsas käyttö. Tilanteen parantaminen sekä myönteisten aiheiden vahvistaminen vaatii entistä vahvempaa laaja-alaista yhteistyötä koko kaupungissa.
– Olemme saaneet kattavan tilannekuvan lasten ja nuorten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Porvoon kaikkien toimijoiden tulisi tutustua näihin tuloksiin ja poimia omalle vastuualueelleen tärkeimmät kehittämisen kohteet, toteaa sivistysjohtaja Sari Gustafsson.
Ahdistuneisuus on jatkanut kasvuaan koronaepidemian jälkeen
Viime keväänä kolmasosa (33 %) porvoolaisista 4.–5.-luokkalaisista ilmoitti, että heillä on vähintään lievää ahdistusoireilua. Kehityssuunta on vahvistunut viime vuosien aikana ja se näkyy myös vanhemmissa oppilaissa, etenkin tytöissä: joka kolmas 8.–9.-luokkalainen (38 %) sekä lukiolaistyttö (33 %) kertoi kokevansa kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Pojilla vastaava luku oli vajaa 11 prosenttia.
Samalla useat lapset ja nuoret kokevat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Yli kolmannes 8. ja 9. luokan (42 %) sekä lukioikäisistä (34 %) tytöistä kertoivat tästä ongelmasta. Pojista melkein joka viides (16 ja 19 %) kertoi samaa. Myös nuoremmissa 4. ja 5. luokissa noin 14 prosenttia tytöistä ja 10 prosenttia pojista kokevat saman.
– Tämä on yksi useista huolenaiheista, joihin pitää laajassa yhteistyössä perehtyä ja löytää parhaimmat ratkaisut. Kouluissa huomioidaan myös koulukohtaiset tulokset, joihin ne pystyvät omalla toiminnallaan vaikuttamaan. Haastan myös koteja huolehtimaan lastensa hyvinvoinnista ja olemaan aidosti kiinnostuneita heidän arjestaan, sanoo perusopetus- ja lukiokoulutusjohtaja Jari Kettunen.
– On myös tärkeää, että nuoret itse saavat osallistua kehittämiskohteiden priorisointiin. Nuorilla on hienoja näkemyksiä siitä, miten voimme parantaa sekä kouluarjen että palveluiden saatavuutta, jatkaa perusopetus- ja lukiokoulutusjohtaja Rikard Lindström.
Alueellisia eroja opiskeluhuoltopalveluissa
Lasten ja nuorten lisääntyvät sairauspoissaolot näkyvät myös Porvoossa – viime keväänä useampi kuin joka kolmas 8. ja 9. luokan oppilaista (39 %) oli vähintään kerran kuukaudessa sairauden vuoksi poissa koulusta. Monipaikkakipua, eli kivun tuntemista toistuvasti useassa eri kehon osassa, koki lähes päivittäin 17 prosenttia perusopetuksen 8. ja 9. luokkien tytöistä ja pojista noin 9 prosenttia. Perusopetuksen 4. ja 5. luokalla monipaikkakipua koki lähes päivittäin tytöistä 7 prosenttia ja pojista 8 prosenttia. Lukiossa määrä on tytöillä 12 prosenttia ja pojilla 2 prosenttia.
Vaikka lukiolaiset kertovat saaneensa aiempaa paremmin tukea hyvinvointiinsa lääkäriltä tai psykologilta, opiskeluhuoltopalveluiden saatavuudessa on kuitenkin koettuja eroja. Aiempaa harvempi yläkoululainen (60 %) koki, että terveydenhoitajan ja psykologin luokse pääsy olisi helppoa. Kouluterveyskyselyn mukaan Porvoossa on myös valtakunnallista tasoa heikompi mahdollisuus päästä terveydenhoitajan vastaanotolle.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erittäin laaja kouluterveyskysely antaa kattavan kuvan nuorten kokemasta hyvinvoinnista ja elintavoista, koulunkäynnistä ja opiskelusta, opiskeluhuoltopalveluista, perheolosuhteista sekä kasvuympäristön turvallisuudesta.
– On hyvä tiedostaa, että tämä kysely antaa hyvän ja vertailukelpoisen tilannekuvan joka toinen vuosi. Kouluilla on tämän lisäksi omat vuosittaiset koulukohtaiset hyvinvointiprofiilit ja suunnitelmissa on myös toteuttaa niin sanotut pikakyselyt nopeammalla sykkeellä. Perusopetuksen osalta seurataan myös terveyden edistämisen tuloksia (TEA-viisari) sekä fyysisen toimintakyvyn mittauksen Move!-tuloksia, kertoo hyvinvointikoordinaattori Petra Bärlund-Hämäläinen.
Työ lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi jatkuu
Porvoon tulokset käsiteltiin kaikille avoimessa iltatilaisuudessa 21.11. sekä päättäjille, kaupungin työntekijöille sekä verkostotoimijoille kohdennetussa tilaisuudessa 22.11. Tilaisuudet olivat kaupungin ja Porvoon vanhempainyhdistykset ry:n yhdessä järjestämiä.
– Tulemme jatkossakin järjestämään huoltajille suunnattuja teemailtoja. Keskustelua olisi hyvä käydä esimerkiksi siitä, miksei koululounaalla käydä, puhelimen käytöstä ja sen rajoittamisen tarpeesta, koulujen työrauhasta, kiusaamisesta ja millaista on välittävä ja oikeudenmukainen kohtelu aikuisten taholta. Huomiota tulee kiinnittää myös siihen, mistä vanhemmat voivat tarvittaessa saada tukea, toteaa Porvoon vanhempainyhdistysten puheenjohtaja Marika Salomaa.
THL:n kouluterveyskyselyyn osallistuvat peruskoulun 4. ja 5. luokkien oppilaat, 8. ja 9. luokan oppilaat ja lukioiden sekä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat. Keväällä 2023 kyselyyn vastasi noin 260 000 lasta ja nuorta, näistä reilut 2 500 olivat Porvoosta. Porvoo on osallistunut kyselyyn alusta lähtien eli vuodesta 1996.
