Siirry sisältöön

Tarmolasta löytyi tila skeittihalliksi, käyttötarkoituksen muutos lautakunnan käsittelyyn

Kaupunkikehityslautakunta käsittelee kokouksessaan 17. tammikuuta Pajatiellä, Tarmolan teollisuusalueella sijaitsevan kiinteistön osittaista käyttötarkoituksen muutosta liikuntatilaksi. Tila olisi lähinnä Porvoon kaupungin nuorisopalveluiden ylläpitämää ja sitä käytettäisiin rullalautailuun, temppupyöräilyyn ja scoottaukseen.

Porvoon kaupungin tunnus.

Aiemmin tuotantokäytössä olleiden tilojen yhteydessä on varasto- ja sosiaalitilaa, jotka olisivat muokattavissa tai sellaisenaan käytettävissä uutta käyttöä palvelemaan.

Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 1. marraskuuta 2021 päättänyt, että Porvoon kaupungin nuorisopalvelut selvittää mahdollisuutta toteuttaa sisäskeittipaikka Porvooseen. Nuorisopalvelut on yhteistyössä toimitilajohdon kanssa selvittänyt erilaisia vaihtoehtoja ja kartoittanut mahdollisia tiloja nuorison sisäskeittihallille niin kaupungin omista kuin ulkopuolisista tiloista.

-Skeittihallia on pitkään kaivattu Porvooseen. Bändeille löydettiin tilat Pensselitehtaalta ja vuokrasopimus on allekirjoitettu ja tiloja suunnitellaan kovaa vauhtia ja aletaan mahdollisimman pian rakentamaan. Hienoa olisi, jos saisimme ratkaistua myös puuttuvan sisäskeittihalli-asian, nuorisopalveluiden päällikkö Nina Jorkama sanoo

Nuorisopalvelut valmistelee parhaillaan asiaa eri tahojen kanssa yhteistyössä. Kaupunkikehityslautakunnan käsiteltyä käyttötarkoituksen muutosta asiaa käsitellään vielä erikseen uudessa elinvoimalautakunnassa.

Asemakaava ei nykyisellään mahdollista liikunta- tai muita palvelutiloja

Asemakaavassa määritellään kuinka paljon, mihin kohtaan ja millaiseen käyttöön saa rakentaa. Kevätkummun työpaikka-alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1982, jossa alueella saa rakentaa teollisuus- ja varastorakennuksia, mutta ei esimerkiksi liikunta- tai muuta palvelutilaa.
– Sittemmin alue on kehittynyt elinkeinorakenteen muutoksen siivittämänä yhä enemmän osaksi kaupungin palveluverkkoa niin, että muun muassa liikuntatilat sopisivat kohtuullisessa laajuudessa alueelle, kaavoittaja Pekka Mikkola toteaa.
– Asemakaavan käyttöä ohjaavasta määräyksestä täytyy vain ensin hakea ja valmistella poikkeamispäätös. Kaupunkikehityslautakunnan myönnettyä poikkeamisen, on rakennuslupaa liikuntatilojen toteuttamiseen mahdollista hakea erikseen. Tällainen toimintatapa koskee kaikkia alueen kiinteistöjä. Menettelytapa arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Kiinteistöllä olevan teollisuusrakennuksen koko on 1316 k-m² ja tästä aiemmin tuotantokäytössä olleesta tilasta halutaan muuttaa 610 k-m² liikuntatilaksi. Muutos on noin 46 % toteutetusta rakennusoikeudesta ja noin 27 % tontin koko rakennusoikeudesta. Pysäköintitilaa muodoltaan pitkänomaiselle tontille on järjestettävissä myös liikuntatiloja varten, kun suurin osa kiinteistöstä jää edelleen tuotantokäyttöön. Rakennuksen julkisivuihin ei tule muutoksia.