Kestävän talouden ohjelmalla haetaan talouden tasapainoa
Porvoon kaupungin talous heikkenee voimakkaasti koronaepidemian vuoksi, kun menot kasvavat ja tulot heikkenevät samanaikaisesti, ilmenee kaupunginjohtajan esityksestä Porvoon kestävän talouden ohjelmaksi vuosille 2020–2026. Kestävän talouden ohjelma etenee kaupunginhallituksen käsittelyyn 25. toukokuuta, ja valtuuston on tarkoitus tehdä päätös ohjelmasta 11. kesäkuuta.
Porvoon kaupungin talous heikkenee voimakkaasti koronaepidemian vuoksi, kun menot kasvavat ja tulot heikkenevät samanaikaisesti, ilmenee kaupunginjohtajan esityksestä Porvoon kestävän talouden ohjelmaksi vuosille 2020–2026. Kestävän talouden ohjelma etenee kaupunginhallituksen käsittelyyn 25. toukokuuta, ja valtuuston on tarkoitus tehdä päätös ohjelmasta 11. kesäkuuta.
Ilman kaupungin omia toimenpiteitä tai valtion tukea kaupungin talous on tänä vuonna painumassa 13 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vuonna 2021 alijäämä on kasvamassa jo noin 23 miljoonaan euroon.
– Sopeutustarve on suuri, ja sopeuttamisessa tarvitaan laajasti erilaisia keinoja sekä tulo- että menopuolelta, tiivistää kaupunginjohtajan Jukka-Pekka Ujula.
– Pelkästään menoja karsimalla sopeutustarve olisi vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa, mikä ei käytännössä ole mahdollista. Toisaalta jos korotettaisiin ainoastaan veroja, pitäisi kunnallisveroprosenttia korottaa noin kolme prosenttiyksikköä, mikä ei myöskään ole realistista, kuvaa Ujula vaihtoehtoja.
Rakenteellisia säästöjä, investointien siirtoja ja maltillisia veronkorotuksia
Viranhaltijajohto ja toimialojen asiantuntijat ovat laatineet ohjelmaluonnoksen yhdessä ja laajasti eri sidosryhmiä kuulleen. Valmistelussa on huomioitu kaupunkilaisilta ja henkilöstöltä tulleet palautteet sekä lautakuntien, johtokuntien ja vaikuttamistoimielinten lausunnot.
Ohjelmaluonnoksessa esitetään toimenpiteet, joilla selvitään koronaepidemian aiheuttamasta syvästä talouden kriisistä sekä luodaan kestävä pohja palvelutuotannolle ja kaupungin kasvulle. Rakenteellisia säästötoimenpeitä on etsitty kaikilta toimialoilta yhteensä noin 5 miljoonan euron edestä vuositasolla. Henkilöjärjestelyillä, kuten lomautuksilla ja rekrytointikiellolla, tavoitellaan noin 3–5 miljoonan euron säästöjä. Lisäksi lähiajan investointeja esitetään siirrettäviksi.
– Todennäköisesti tarvitaan vielä lisäksi veronkorotuksia vuodelle 2021. Veronkorotuksilla ei voi kuitenkaan vaikuttaa tämän vuoden alijäämään. Ensi vuoden veroprosenteista valtuusto päättää marraskuussa. Muilla säästötoimenpiteillä pystymme pienentämään ensi vuoden veronkorotuspainetta, Ujula painottaa.
– Porvoon kaupunki tulee jatkossakin tarjoamaan laadukkaita palveluita ja investoimaan kohdennetusti strategisten tavoitteiden mukaisesti. Talous on kuitenkin saatava tasapainoon. Meidän pitää pystyä tekemään priorisointeja ja päätöksiä jo nyt, sillä rakenteellisten muutosten suunnittelu ja täytäntöönpano vie aikaa, ja ne vaikuttavat talouteen vasta tulevina vuosina.
Valtio tukee, mutta ei riittävästi
Valtio on kevään kehysriihessä luvannut kuntasektorille vähintään miljardin euron tukipaketin vuodelle 2020. Tuesta osa on kohdistumassa suoraan sairaanhoitopiireille ja osa kunnille. Kuntakohtaiset osuudet on tarkoitus päättää valtion lisätalousarvio yhteydessä touko–kesäkuussa.
– Porvoon osuutta mahdollisesta tuesta ei vielä tiedetä, mutta esitettyjen jakoperusteiden mukaan Porvoon osuus tuesta olisi 6–10 miljoonaa euroa. Tämä helpottaa kaupungin taloustilannetta tilapäisesti, ja kattaa arviolta noin puolet vuoden 2020 sopeutustarpeesta, toteaa rahoitusjohtaja Henrik Rainio.
– Kaupungille jää kuitenkin edelleen merkittävä oma sopeutustarve, mikä tarkoittaa menojen karsimista, veroprosenttien korottamista tai velkaantumista. Lisäksi on huomioitava, että sopeutustarve on vielä suurempi vuonna 2021.
Sopeuttamistarvetta oli jo ennen koronaa
Kaupungin taloudessa oli jo ennen koronvirusepidemiaa noin 10 miljoonan euron rakenteellinen sopeutustarve. Talous on viime vuosina ollut tasapainossa pitkälti suotuisasta suhdanteesta johtuvan poikkeuksellisen suuren yhteisöverotuoton vuoksi.
Kaupungin velkamäärä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina muun muassa mittavien päiväkoti- ja kouluinvestointien vuoksi. Viime vuoden lopussa kaupungilla oli lainaa noin 172 miljoonaa euroa, kun vielä vuonna 2015 lainakanta oli noin 115 miljoonaa euroa.
Mikä on muuttunut luonnoksessa?
Luonnos kestävän talouden ohjelmaksi julkaistiin 5. toukokuuta. Kaupunki sai luonnoksesta 305 palautetta asukkailta verkkolomakkeen kautta, yli 250 vastausta henkilöstökyselyyn sekä lausunnot sosiaali- ja terveyslautakunnalta, kaupunkikehityslautakunnalta, sivistyslautakunnalta, liikelaitosten johtokunnilta ja koulutusjaostoilta, nuorisovaltuustolta sekä vanhus- ja vammaisneuvostolta.
Kaupunginjohtajan esityksessä on huomioitu saadut palautteet ja lausunnot sekä uusimmat arviot talouden kehityksestä. Kaupunginjohtajan esitykseen on tehty seuraavat sisällölliset muutokset:
- kaupunkisuunnittelun asiantuntijapalkkioita vähennetään 250 000 euroa (edellisessä luonnoksessa 350 000 euroa)
- kaupunkikehityslaitakunnan kokouksia ei harvenneta (vaikutus 5000–10 000 euroa)
- koulukuljetusrajan nosto kaikilla 5 kilometriin poistettu (vaikutus 70 000 euroa)
- ilmainen ehkäisy lopetetaan vain 20–25-vuotiailta (luonnoksessa ehdotettiin, että lopetetaan myös alle 20-vuotiailta, vaikutus 45 000–70 000 euroa)
- muut lapsi- ja perhepalveluiden toimenpiteet yhdistetään toimenpidekokonaisuudeksi, jonka säästötavoitetta alennetaan yhteensä 48 000 eurolla vuosina 2020 ja 2021
- omaishoidon tukea ei keskeytetä määrärahan loppuessa (vaikutus 20 000 euroa vuonna 2020)
- lisäksi tekstiin on tehty joitain täsmennyksiä sekä korjattu kirjoitus- ja lukuvirheitä
Kaupunki on saanut ohjelmaluonnoksesta 305 palautetta asukkailta verkkolomakkeen kautta, yli 250 vastausta henkilöstökyselyyn sekä lausunnot sosiaali- ja terveyslautakunnalta, kaupunkikehityslautakunnalta, sivistyslautakunnalta, liikelaitosten johtokunnilta ja koulutusjaostoilta, nuorisovaltuustolta sekä vanhus- ja vammaisneuvostolta. Palauteet ja lausunnot ovat kaupunginhallituksen esityslistan liitteenä.