Kilpilahden suojavyöhykkeisiin tulossa tarkistuksia – asumista rajoittavat alueet huomattavasti aiempaa pienemmät
Kilpilahden suuronnettomuuksien huomioiminen maankäytön suunnittelussa -selvitys on päivitetty. Asumista rajoittavat alueet ovat nyt huomattavasti pienemmät kuin vuoden 2018 selvityksessä. Selvitys liittyy käynnissä oleviin Kulloon, Mickelsbölen ja Kilpilahden osayleiskaavatyöhön sekä Kilpilahden ja Kulloon asemakaavaan ja asemakaavamuutokseen (AK 557).
Selvitys kattaa alueen teollisuuslaitokset sekä läheisen ratapihan ja satamatoiminnot. Työssä on käyty läpi viiden vuoden aikana alueen yrityksissä ja niiden maankäytön suunnitteluun vaikuttavissa suuronnettomuusskenaarioissa tapahtuneet muutokset sekä tiedossa olevia yritysten kehitys- ja muutoshankkeita.
Asumista rajoittavat alueet ovat nyt huomattavasti pienemmät kuin vuoden 2018 selvityksessä. Keskeisin muutos maankäytön rajoituksiin on aiheutunut siitä, että lainsäädäntöön jätetyn viranomaisharkinnan linjauksia on viime vuosina täsmennetty sen suhteen, millaisia onnettomuusskenaarioita ja sääolosuhteita sovelletaan maankäytön suunnittelussa. Neste Oyj on päivittänyt turvallisuusselvityksensä 2021, ja uudet esitetyt skenaariot ovat näiden linjausten mukaisia.
Muutosten seurauksena maankäytön rajoitukset lievenevät oleellisesti teollisuusalueen ympäristössä. Maankäytön rajoitukset heijastelevat kuitenkin edelleen sitä, että Kilpilahden teollisuusalue on mittakaavaltaan poikkeuksellinen sekä volyymiensa että suuronnettomuusvaarojensa suhteen, mikä tarkoittaa varsin laajoja vyöhykkeitä, joilla kemikaaliturvallisuuslain ja -asetuksen sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältöjen hengessä joudutaan rajoittamaan maankäyttömuotoja ja haavoittuvien toimintojen sijoittamista.
Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon eri väestöryhmien kannalta turvallinen ja terveellinen elinympäristö ja ympäristöhaittojen vähentäminen. Samalla on otettava huomioon tuotantolaitosten toiminnan edellytykset sekä mahdolliset evakuointitarpeet ja pelastuslaitoksen toiminnan edellytykset. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavien laitosten ja vaarallisten aineiden kuljetusten ratapihojen tulee sijaita riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista.
Kilpilahden suuronnettomuuksien huomioiminen maankäytön suunnittelussa -selvityksen päivitykseen voi tutustua kaupungin verkkopalvelussa.
Selvityksen taustaa ja kaavatyön eteneminen
Porvoon kaupunki valmistelee parhaillaan Kilpilahden, Kulloon ja Mickelsbölen osayleiskaavaa ja asemakaavaa ja asemakaavan muutosta AK 557 Kilpilahti ja Kulloo Asemakaava ja asemakaavan muutos oli luonnoksena nähtävänä kesäkuussa 2023. Osayleiskaavan lähtöselvitykset ja alustavat tavoitteet olivat nähtävänä syys-lokakuussa. Molempien kaavojen yhteydessä asukkaat kokivat, että aikaisempi selvitys Kilpilahden suuronnettomuuksien huomioiminen maankäytön suunnittelussa vuodelta 2018 ei ollut riittävä kaavatöiden lähtöselvityksenä ja että selvitys tulee päivittää.
Porvoon kaupunki käynnisti selvityksen päivityksen loppuvuodesta 2023. Selvityksen on laatinut Gaia Consulting Oy. Selvityksen laatimista on ohjannut ja maankäytön rajoitukset on linjannut viranomaisasiantuntijoista koostuva ohjausryhmä, jossa ovat olleet edustajat Turvallisuus ja kemikaalivirastosta (Tukes), Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksesta, Porvoon ympäristöterveydenhuollosta, Uudenmaan ELY-keskuksesta ja Porvoon kaupunkisuunnittelusta.
Asemakaava ja asemakaavan muutos AK 557 Kilpilahti ja Kulloo tulee kaavaehdotuksena nähtäville alkusyksystä 2024. Tavoitteena on myös, että Kilpilahden, Kulloon ja Mickelsbölen osayleiskaavatyö etenisi niin, että kaavaluonnos olisi valmiina myöhemmin syksyllä. Parhaillaan myös tutkitaan, voidaanko osayleiskaava-alue jakaa kahteen osaan siten, että kaavatyö etenisi nopeammassa tahdissa niiden alueiden osalta, joita Kilpilahden suojavyöhykkeet koskevat.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavojen tulee perustua riittäviin selvityksiin. Nyt valmistunut selvitys otetaan huomioon yhtenä kaavojen taustaselvityksenä. Selvitys on viranomaisten yhteinen etukäteen luotu näkemys maankäytön rajoituksista alueella. Se luo tietyt periaatteet maankäytön kehittämiselle. Kaavoitusprosessit ja turvallisuusviranomaisten lausunnot kaavoista tukeutuvat siihen.
