Porvoo kasvatti elinvoimaansa pandemiasta huolimatta
Porvoon kaupungin kokonaiselinvoimaa kuvastava luku kasvoi viimeisen kahden vuoden aikana (4,540 -> 4,940). Kasvu johtui lauantaisin palvelevien liikkeiden määrän lisääntymisestä ja tyhjien liiketilojen vähentymisestä.
– Myös keskustan elinvoimaluku nousi, ja se on merkittävä ja hienoa asia korona-aika huomioon ottaen, kaupunkisuunnittelun päällikkö, Dan Mollgren toteaa.
Kokonaiselinvoima on kooste koko kaupungin keskustan ja kaupan keskittymien liiketiloista ja tunnusluvuista. Elinvoimalaskenta perustuu Elävät Kaupunkikeskustat ry:n (EKK) menetelmään. Mukana laskennassa on vajaat 40 kaupunkia. EKK on julkaissut elinvoimalaskentaa vuodesta 2017 lähtien.
Porvoon osalta mukana laskennassa oli keskusta sekä Tarmolan ja Kuninkaanportin kaupan keskittymät. Länsirannasta tehtiin erillinen alkukartoitus ja laskelma, joka ei sisälly kokonaiselinvoimaa mittaavaan lukuun.
Kahden vuoden tarkastelujaksolla liiketilojen, kauppojen sekä kahviloiden ja ravintoloiden kokonaismäärä oli lisääntynyt ja tyhjien liiketilojen määrä laskenut.
Porvoon liiketilaluokkien vaihtelevat osuudet kuvaavat keskustan ja keskittymien erilaista luonnetta. Keskustassa tarjonta muodostuu palveluista ja erikoiskaupoista, Tarmolassa on paljon arkisin palvelevia huoltoliikkeitä ja työtiloja, ja Kuninkaanportissa korostuvat tilaa vaativat huonekalu-, rauta- ja autokauppa.
Valtakunnallisesti erinomainen tulos
Valtakunnallisesti tarkasteltuna Porvoo pärjäsi erinomaisesti. Esimerkiksi kaupunkikeskustojen elinvoimaluvun vuotuinen lasku on ollut keskimäärin 3,7 prosenttia ja kauppojen osuus keskustoissa on vuosittain vähentynyt ja samalla tyhjien liiketilojen määrä kasvanut.
Myös Porvoossa luku on aikaisempina vuosina ollut negatiivinen, mutta viime vuoden tarkastelujaksolla se oli jopa +15,4 prosenttia. Luvut on suhteutettu asukasmäärään.
-Korona lisäsi etätyötä ja vähensi matkailijoita, mutta tämä ei näytä vähentäneen Porvoon keskustan vetovoimaa, Dan Mollgren sanoo.
Keskimäärin tarkastelussa mukana olevien kaupunkien keskustoissa tyhjiä liiketiloja oli keväällä 2022 11,4 prosenttia, mutta Porvoossa vain 5,1 prosenttia.
Syynä keskustojen elinvoiman laskuun ovat muun muassa kaupan rakennemuutos ja verkkokaupan kasvu. Kaupan tarjonta keskustojen ulkopuolella on vähentänyt asiointia keskustoissa.
Hyvä seurantatyökalu
Tarmolassa liiketilojen kehitys on kahden vuoden tarkastelujaksolla ollut melko tasaista, joskin lauantaisin palvelevien kauppojen ja ravintoloiden osuus oli hieman laskenut. Kuninkaanportissa tyhjien liiketilojen määrä oli laskenut ja elinvoimaluku noussut.
– Raportti on hyvä seurantatyökalu keskustan sekä myös Tarmolan ja Kuninkaanportin kehittämistyöhön. Samalla saadaan tietoa muistakin selvityksessä mukana olevista kaupungeista ja Porvoon kehitystä voidaan tarkastella laajemmasta näkökulmasta, elinkeinopäällikkö Elina Duréault toteaa.
