Yli 80-vuotiaiden koronarokotusten ajanvaraus avataan ensi viikolla

Yli 80-vuotiaden koronarokotusten ajanvaraus avataan uudelleen keskiviikkona 17. helmikuuta kello 8.

Kaikki koronarokotusajat varataan jatkossa ensisijaisesti sähköisesti osoitteessa koronarokotusaika.fi. Aikoja avataan muutama päivä kerrallaan. Jos vapaita aikoja ei näy, täytyy palveluun palata uudelleen myöhemmin. Ajanvarausta varten tarvitaan pankkikoodit tai mobiilivarmenne, ja palvelussa voi myös varata ajan toisen puolesta.

Jos sähköinen ajanvaraus ei ole mahdollinen, rokotusajan saa myös puhelimitse. Myös puhelinpalvelu avataan keskiviikkona 17. helmikuuta kello 8.  Ajanvarausnumero on 040 145 5000. Puhelimessa on takaisinsoittopalvelu. Soita vain kerran ja odota takaisinsoittoa. Takaisinsoittoja tehdään, kun aikoja on varattavissa.

Keskiviikkona pääsee varaamaan koronarokotusaikoja perjantaille 19. helmikuuta ja sitä seuraavalle viikolle.

– Takaisinsoittojonossa on enää noin 130 puhelua, ja kaikille jonossa oleville soitetaan maanantaina tai tiistaina. Jos joku ei vielä keskiviikkoaamuun mennessä ole saanut ajanvaraussoittoa, puhelu ei jostain syystä ole rekisteröitynyt jonoon. Pahoittelemme, jos näin on käynyt, ja näissä tilanteissa pyydämme joko soittamaan vielä kerran tai varaamaan ajan sähköisestä järjestelmästä, kehittämisjohtaja Katja Blomberg sanoo.

Tällä hetkellä koronarokotuksia annetaan myös riskiryhmään 1 kuuluville 65-69 vuotiaille. Rokotusajan on voinut varata vain sähköisesti palvelusta koronarokotusaika.fi, ja se on edelleen ensisijainen tapa.

Riskiryhmään kuuluville rokotusaikoja on muutama sata, ja niitä avataan aina muutama päivä kerrallaan. Jos vapaita aikoja ei näy, täytyy palveluun palata myöhemmin uudelleen.

Jos sähköinen ajanvaraus ei ole mahdollinen, myös riskiryhmään kuuluvat voivat saada rokotusajan puhelinpalvelun kautta. Puhelinpalvelu avataan keskiviikkona 17. helmikuuta kello 8.  Ajanvarausnumero on 040 145 5000. Puhelimessa on takaisinsoittopalvelu. Soita vain kerran ja odota takaisinsoittoa. Takaisinsoittoja tehdään, kun aikoja on varattavissa.

– Myös riskiryhmään kuuluvat saatiin nopeasti ensimmäisiin rokotuksiin, vaikka ajanvarausjärjestelmä hieman takkuili alkuun. Nyt järjestelmä toimii ja ajanvaraus on helppo tehdä itse, kertoo palvelupäällikkö Heli Sjöblom.

THL on laatinut kansalliset ohjeet rokotusjärjestykselle, ja kunnat jaksottavat rokotukset ikäryhmiin vanhimmasta päästä. Tällä hetkellä Porvoossa rokotetaan kotihoidon henkilökuntaa, yli 80-vuotiaita ja riskiryhmään 1 kuuluvia 65-69-vuotiaita.

– On hienoa huomata, että rokotuksia odotetaan ja että niitä otetaan mielellään. Muita kuin näitä ryhmiä ei tällä hetkellä rokoteta. Jos on epävarma, kuuluuko riskiryhmään, voi soittaa ajanvarauspuhelimeen ja asia selvitetään takaisinsoittopuhelussa. Jos ei kuulu nyt rokotettaviin ikäryhmiin, toivomme, että yhteyttä ei oteta, koska tiedustelut kuormittavat järjestelmää ja henkilökuntaa, Blomberg jatkaa.

Riskiryhmään kuuluminen tarkistetaan Kela-kortista ja potilastietojärjestelmästä.

THL:n määrittely, riskiryhmä 1: Henkilöt, joilla on vaikealle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila

Ryhmään kuuluvat henkilöt, joille on tehty elinsiirto tai enintään kuusi kuukautta sitten kantasolusiirto. Ryhmään kuuluvat myös kaikki kantasolusiirron takia hylkimisenestolääkitystä käyttävät henkilöt riippumatta siitä, koska kantasolusiirto on tehty.

Hylkimisenestolääkitys heikentää immuunipuolustusta. Kansainvälisessä kirjallisuudessa vaikean covid-19 -taudin riski on hylkimisenestolääkitystä käyttävillä moninkertainen.

Ryhmään kuuluvat ne henkilöt, joilla on voimakkaasti immuunijärjestelmän toimintaa heikentävä syöpä. Sellaisia ovat esimerkiksi osa leukemioista ja lymfoomista. Ryhmään kuuluvat myös he, joiden syöpää hoidetaan tavalla, joka heikentää voimakkaasti immuunipuolustusta.

Lisäksi ryhmään kuuluvat henkilöt, jotka saavat immuunipuolustusta heikentävää syövän lääkehoitoa oireiden vähentämiseksi tai syöpätaudin jarruttamiseksi. Ryhmään kuuluvat myös ne henkilöt, joiden immuunipuolustusta voimakkaasti heikentävä lääkehoito on lopetettu enintään 6 kuukautta aikaisemmin.

Ryhmään eivät kuulu henkilöt, joiden syöpä on hoidettu pelkästään kirurgisesti tai jotka saavat hoitoa, joka ei vaikuta immuunipuolustukseen. Tällaista hoitoa on esimerkiksi hormonaalinen rintasyövän liitännäishoito.

Etenkin hematologiset eli verisyövät, kuten leukemiat ja lymfoomat, lisäävät vaikean taudin riskiä, sillä niissä syöpä kohdistuu juuri ihmisen infektiopuolustuksesta vastaaviin soluihin. Lisäksi syöpähoidoissa käytetään usein immuunipuolustusta heikentävää lääkehoitoa.

Ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on vaikea perinnöllinen immuunivajavuus tai muusta syytä alentunut puolustuskyky.  Lisäksi ryhmään kuuluvat HIV-positiiviset henkilöt, joilla CD4-auttajasolutaso on alle 0,350 x 109 solua/l ja henkilöt, joilta on poistettu perna. Ryhmään kuuluvat myös esimerkiksi ne henkilöt, joiden harvinaissairaudet vaikuttavat immuunipuolustukseen.

Tässä riskiryhmässä sairaus itsessään aiheuttaa poikkeavan immuunipuolustuksen. Ryhmään ei lasketa lievempiä, väestössä yleisiä poikkeavuuksia, kuten IgA-vaje tai -puutos, mannoosia sitovan lektiinin puutos tai komplementtitekijä C4:n osittainen vaje.

Ryhmään kuuluvat muun muassa henkilöt, joilla on dialyysihoitoa vaativa munuaissairaus, munuaiskerässairaus, verenpainetautiin tai diabetekseen liittyvä munuaisvaurio tai muu pitkäaikainen munuaisten vajaatoiminta.

Munuaisten vaikean vajaatoiminnan tiedetään altistavan vakaville infektioille. Toisaalta pitkäaikainen munuaissairaus voi vaikeutua koronavirusinfektion vuoksi.

Kun on tutkittu koronaviruspotilaiden riskiä joutua sairaalahoitoon, teho-osastolle tai kuolla, munuaisten vajaatoiminta on lähes poikkeuksetta ollut tutkimuksessa yleisempää juuri vakavimmin sairastuneilla.

Ryhmään kuuluvat muun muassa pitkäaikainen keuhkoahtaumatauti, keuhkolaajentuma, keuhkoputkien laajentuma, pitkäaikainen keuhkoputkitulehdus ja kystinen fibroosi.

Lisäksi ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on selvästi heikentynyt keuhkokapasiteetti (esimerkiksi toinen keuhko puuttuu) ja astmaatikot, jotka ovat käyttäneet viimeisen vuoden aikana kortikosteroidilääkitystä suun kautta tablettina.

Nämä vaikeahoitoista astmaa sairastavat rokotetaan ryhmässä 1 (vaikealle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila) ja muut astmaatikot ryhmässä 2 (vaikealle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila).

Krooniset keuhkosairaudet heikentävät hengityskapasiteettia ja voivat sen vuoksi vaikeuttaa koronavirustautia. Myös itse krooninen keuhkosairaus voi entisestään vaikeutua koronavirusinfektiosta.

Astmaan suun kautta tablettina otettavaa kortisonilääkitystä voi pitää merkkinä taudin huonosta hoitotasapainosta.

Ryhmään kuuluu lääkehoitoa vaativa tyypin 2 diabetes. Korkean verensokerin tiedetään lisäävän infektioherkkyyttä. Lisäksi akuutti infektio vaikeuttaa diabeteksen hoitoa.  Tyypin 2 diabetes on usein yhteydessä lihavuuteen, joka myös lisää vakavalle koronavirustaudin riskiä.

Ryhmään kuuluvat aikuiset, joilla on Downin oireyhtymä.

Downin oireyhtymään liittyy immuunipuolustusjärjestelmän poikkeavuuksia, jotka ilmenevät muun muassa infektioherkkyytenä. Samoin oireyhtymään liittyvien rakennevikojen (esimerkiksi synnynnäiset sydänviat) aiheuttamat ongelmat saattavat vaikeutua koronavirusinfektiosta.