Siirry sisältöön

Kaupunginhallitus käsittelee yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä

Kaupunginhallitus käsittelee maanantaina 7. joulukuuta esitystä yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä. Neuvotteluissa pyritään ennen kaikkea sopimaan menettelytavoista, joilla kaupungin henkilöstöä voidaan siirtää joustavasti toisiin tehtäviin, jos pandemia pitkittyy keväälle.

Kaupunginhallitus käsittelee maanantaina 7. joulukuuta esitystä yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä. Neuvotteluissa pyritään ennen kaikkea sopimaan menettelytavoista, joilla kaupungin henkilöstöä voidaan siirtää joustavasti toisiin tehtäviin, jos pandemia pitkittyy keväälle.

Koronatilanne on huonontunut rauhallisemman kesän ja syksyn jälkeen, ja tartuntojen ja joukkoaltistumisten määrä on kasvanut voimakkaasti myös Porvoossa. Uudellamaalla on otettu käyttöön uusia koronasuosituksia ja -rajoituksia. Myös Porvoon kaupunki on päättänyt sulkea hallinnoimansa yleisölle avoimet asiakastilat, kuten kirjastot, kulttuuri- ja liikuntatilat määräajaksi 30.11.–20.12.2020. Uudet rajoitukset ja suositukset perustuvat aluehallintoviraston määräyksiin sekä valtioneuvoston ja Uudenmaan alueellisen koronakoordinaatioryhmän suosituksiin. Porvoo koordinoi toimintaansa myös pääkaupunkisedun kaupunkien toimenpiteiden kanssa.  

– Koronapandemiaa ehkäisevät toimenpiteet kohdistuvat hyvin eri lailla kaupungin toimintoihin. Joillain työpaikoilla työmäärä kasvaa ja työvoimatarve lisääntyy, kun osalla työpaikoista työ keskeytyy tai supistuu mm. toimitilojen sulkemisen myötä. Työ on muuttunut osin myös etätyöksi tai etäpalveluiksi, henkilöstöjohtaja Anu Kalliosaari kertoo.  
Kaupungin on pystyttävä huolehtimaan pandemian aikanakin kriittisistä toiminnoista, kuten hoitotyöstä, koulutuspalveluista sekä ikääntyneiden ja lasten hoivasta. Lisäksi on varauduttava henkilöstön laajoihin karanteeneihin tai sairastumisiin. 

– Tällä hetkellä on vaikea ennakoida sitä, kuinka kauan pandemian vakava vaihe kestää, ja kuinka kauan palvelutoiminnan poikkeukselliset järjestelyt ovat tarpeen. Meidän on kuitenkin varauduttava etukäteen myös siihen mahdollisuuteen, että tilanne pitkittyy ja poikkeuksellisia järjestelyjä joudutaan jatkamaan myös keväällä, Kalliosaari jatkaa.

Keväällä koronapandemian ensimmäisessä aallossa kaupunki siirsi henkilöstöä tarpeen mukaan kriittisiin palveluihin yleisen kunnallisen työ- ja virkaehtosopimuksen (KVTES) perusteella. KVTES mahdollistaa työntekijän siirron tilapäisesti enintään kahdeksaksi viikoksi tehtävään, joka on työntekijän koulutus ja työkokemus huomioiden tälle sopiva. Yli kahdeksan viikko kestävä siirtäminen toiseen tehtävään edellyttää työntekijän suostumusta tai että työnantajalla on irtisanomisperuste. 

–  Tämän vuoksi henkilöstön tilapäinen siirto jouduttiin keväällä keskeyttämään kahdeksan viikon päästä, ja työntekijä palasi omaan tehtäväänsä viikoksi tai kahdeksi. Tämän jälkeen joidenkin työntekijöiden osalta siirtoa taas jatkettiin, Kalliosaari kertoo.

– Nyt onkin tarpeen sopia menettelystä, jolla henkilöstöä voidaan siirtää nykyistä joustavammin ja nopeammin toisiin tehtäviin yli tehtäväalue- ja toimialarajojen, jos välttämättömien ja keskeisten palveluiden turvaaminen koronatilanteessa sitä edellyttää. Henkilöstösiirtoja käsitellään yhteistoimintamenettelyssä, jotta siirtoja voidaan jatkaa tarvittaessa yhdenjaksoisena, eikä niitä tarvitse keskeyttää kahdeksan viikon jälkeen, Kalliosaari jatkaa. 

Yhteistoimintamenettelyssä neuvotellaan menettelytavasta, jolla työntekijä tai viranhaltija voidaan siirtää toisiin tehtäviin, jos hänen tehtävänsä ovat koronapandemian johdosta lakanneet tai olennaisesti vähentyneet. Henkilö pyritään silloin ensisijaisesti siirtämään muihin tehtäviin. 

Jos työntekijä ei suostu siirtoon tai jos häntä ei voi siirtää toiseen tehtävään, harkitaan myös henkilön lomauttamista kokonaan tai osittain. Mahdollisen lomautuksen peruste on tuotannollinen, siksi se voi olla myös osa-aikainen eikä kohdistu koko henkilöstöön. 

Kaupunginjohtajan esitys kaupunginhallitukselle

  • Kaupunginhallitus päättää käynnistää työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukaisen yhteistoimintaneuvottelut.
  • Kaupunginhallitus oikeuttaa viranhaltijajohdon ja hallintosäännön määrittelemät viranhaltijat käymään tarpeelliset neuvottelut, rajaamaan neuvottelujen kohteena olevat henkilöstöryhmät ja toteuttamaan neuvottelujen tuloksena päätettävät toimenpiteet.
  • Neuvottelujen lopputulos raportoidaan kaupunginhallitukselle. Neuvottelujen lopputuloksen pohjalta kaupunginhallitukselle valmistellaan päätökset mahdollisista jatkotoimista.