Siirry sisältöön

Kokonniemen liikuntakeskuksen suunnittelu etenee palautteiden perusteella

Ensimmäinen versio Kokonniemen liikuntakeskuksen konsepti- ja kiinteistökehityssuunnitelmasta julkistettiin 16. helmikuuta.

Porvoo joki ja aitat.

Ensimmäinen versio Kokonniemen liikuntakeskuksen konsepti- ja kiinteistökehityssuunnitelmasta julkistettiin 16. helmikuuta.

Urheiluseurojen edustajille ja alueen lähinaapureille järjestettiin suunnitelman esittely- ja keskustelutilaisuus verkkotapaamisena 3. maaliskuuta. Tilaisuuteen osallistui noin 33 alueen kehittämisestä kiinnostunutta toimijaa. Tilaisuus antoi laajan ja täydentävän kuvan Porvoon urheiluseurojen ja lajikirjon monipuolisuudesta ja tilatarpeista. Osallistujat kiittivät laajaa taustatyötä ja monin kohdin hyvää suunnitelmaa. Toisaalta suunnitelmaa kritisoitiin ja osallistujat toivat esille etenkin urheiluseurojen näkökulmat ja toiveet.  

– Kokonniemen liikuntakeskuksen alueenkehittämisen tavoitteena on alueen pitkän aikavälin kehittäminen ja kokonaistaloudellisesti järkevän ratkaisun löytäminen, jossa laajan käyttäjäryhmän eri tarpeisiin voidaan vastata mahdollisimman kattavasti, toteaa sivistysjohtaja Sari Gustafsson.

Asukas- ja liikuntaseurakyselyt suunnittelun tukena

Kaupunginhallitus päätti kesällä 2019 käynnistää Kokonniemen liikuntakeskuksen kehittämisen. Käytännön työstä on vastannut kiinteistö- ja konseptikehittämisen osaaja Realidea Oy ja Arkkitehdit Soini & Horto Oy  sekä kaupungin asiantuntijoiden monialainen projektiryhmä yhtenä lähtökohtanaan kaupungin liikuntaohjelma.

Työn aikana on selvitetty porvoolaisten tarpeita ja toiveita. Liikuntaseuroille järjestettiin tiedotustilaisuus 27.2.2020. Huhtikuussa 2020 järjestettiin kaksi liikuntakeskuksen kehittämistarpeita kartoittavaa kyselyä. Toinen kyselyistä kohdennettiin porvoolaisille urheiluseuroille ja muille vastaaville toimijoille. Kysely lähetettiin yli 130 vastaanottajalle. Vastauksia kyselyyn saatiin 23. Kaikille porvoolaisille suunnattu avoin kysely oli avoinna 3.4. – 31.5.2020. Vastauksia siihen kyselyyn saatiin 74. Kummastakin kyselystä saatiin runsaasti lisätietoa, näkemyksiä ja käytännön kokemuksia Kokonniemen alueen kehittämistyön pohjaksi.

– Nyt valmistunut suunnitelma on tarkoitettu keskustelun ja jatkotyöstämisen pohjaksi. Työtä ovat ohjanneet kaupunginhallituksen linjaukset. Kaupungin rooli alueella muuttunee palveluntuottajasta mahdollisuuksien luojaksi ja koordinoijaksi – mahdollistajaksi, Sari Gustafsson kertoo.

Liikuntakeskuksen suunnitelmasta linjaukset vuoden lopulla

Kaupunginvaltuusto tekee liikuntakeskuksen kehittämisen jatkotyötä linjaavia periaatepäätöksiä tämän vuoden lopulla. Tämän jälkeen asemakaavaa valmistellaan ja aloitetaan keskustelut sijoittajatahon kanssa / sijoittajatahon etsiminen. Toteutusvaiheeseen asti alueen kehittäminen voisi edetä vuoden 2025 aikoihin.

– Jatkossa tullaan osallistamaan useita alueella toimivia ryhmiä ja alueen muita toimijoita. Kokonniemen liikuntakeskuksen alueen kehittämisessä on tehtävä valintoja. Alue suunnitellaan sellaiseksi, että mahdollisimman moni käyttäjäryhmä, huippu-urheilijat, harrastajat, omatoimiset liikkujat ja matalan kynnyksen liikkumismahdollisuuksia kaipaavat pääsevät liikkumaan, toteaa Gustafsson.

Vuorovaikutustilaisuuden palaute

Liikuntaseuroille ja alueen muille toimijoille sekä asukkaille pidetyssä tilaisuudessa 3. maaliskuuta saatiin jatkovalmistelun pohjaksi paljon täydentävää tietoa ja hyödyllisiä näkemyksiä kyselyvastauksissa jo aiemmin esille nousseiden tarpeiden lisäksi. Tilaisuudessa keskusteluun nousseet keskeiset asiakokonaisuudet olivat:

  • Porvoolaisten hyvinvoinnin ja liikunnan edistämisen mahdollisuuksia on tuettava Kokonniemen liikuntakeskuksen palvelutarjonnan avulla.
  • Lajiliittojen vaatimukset ja lähtökohdat tulee tarkistaa ja ottaa huomioon jatkotyössä.
  • Alueen tulee palvella sekä omatoimisia liikkujia, harrastajia että huippu-urheilijoita. Kilpaurheilu useimmiten innoittaa pienet harrastajat liikunnan pariin. Alueelle rakennettavien uusien ja peruskorjattavien tilojen tulee toimia vuosikymmenten ajan myös seurojen toiminnan tukena.
  • Kokonniemen tulee mukautua sekä paikallisiin että seudullisiin tarpeisiin. Massatapahtumien järjestämisen tulee myös olla mahdollista. Mitä laajempaa maantieteellistä aluetta kokonaisuus palvelee ja mitä monipuolisempi tarjonta alueella on, sitä suurempaa kiinnostusta se herättää alueelle sijoittavien ja rahoittavien tahojen keskuudessa.
  • Matalan kynnyksen liikkumisen mahdollistaminen on erittäin tärkeää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemisessa myös osana seurojen toiminnan jatkuvuutta ajatellen.
  • Ikääntyvien aktivointi, toimintakyvyn ylläpitäminen ja tilojen päiväkäyttö ovat tärkeitä kehitysteemoja. Päiväkäyttö liittyy myös varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opiskelijoiden liikuntatilatarpeisiin, joihin Kokonniemen alueen tulee osaltaan vastata.
  • Fyysisen ympäristön reunaehdot, kuten liikenneratkaisujen toimivuuskysymykset ja maauimalan veden laatu, tulee tutkia tarkemmin jatkotyövaiheessa.
  • Tilaisuudessa nostettiin keskusteluun myös majoituspalvelut. Toisaalta myös todettiin, että Kokonniemen liikuntakeskustakin tukevat majoitusratkaisut on pitkälti otettu huomioon varsinaisen liikuntakeskusalueen ulkopuolella.