Siirry sisältöön

Koronavirustartunnan saaneen eristämispäätöstä ei enää jatkossa tehdä Porvoossakaan

Porvoon kaupunki ei useiden muiden kaupunkien tapaan enää jatkossa tee koronavirustartunnan saaneelle virallista eristyspäätöstä. Altistuneiden virallisista karanteenipäätöksistä luovuttiin jo aikaisemmin. Muutoksen taustalla on korontartuntamäärien voimakas kasvu ja tartunnanjäljityksen mahdottomuus.

Tällä viikolla perjantaiaamuun mennessä Porvoossa oli todettu 461 vahvistettua tartuntaa. Ilmaantuvuusluku on kahden edellisen viikon vahvistettujen tartuntojen perusteella 3048,4.

– Tartunnanjäljitys ei enää yksinkertaisesti pysy tartuntamäärien perässä, eivätkä tartuntatautilääkärit ehdi tehdä kaikille positiivisen tartuntatuloksen saaneille eristyspäätöstä. Eristyksellä pyritään vähentämään tartuntataudin leviämistä, mutta tilanteessa, jossa tautia on yhteiskunnassa paljon, tartuntojen jäljittämisestä, karanteenipäätöksistä ja eristämispäätöksistä ei enää ole hyötyä. Tilanne on sama lähes koko Uudenmaan alueella, tartuntatautilääkäri Jeff Westerlund toteaa.

– Lisäksi viruksen omikronmuunnoksen merkittävä tartuttavuus jo ennen oireiden alkua ja viiveet näytteenottoon pääsyssä aiheuttavat sen, että suurin osa jatkotartunnoista on jo tapahtunut, kun testitulos tulee viranomaisten tietoon. Näin ollen ei ole epidemiologista perustetta asettaa henkilöä eristykseen, Westerlund sanoo.

Käytäntö astuu Porvoossa voimaan välittömästi. Tartuntatautilain mukaisista eristyspäätöksistä sairastetusta koronavirustaudista luovutaan pääosin. Tartuntataudeista vastaavan lääkärin tekemiä eristyspäätöksiä käytetään jatkossa vain tilanteissa, joissa hallintopäätöksellä aidosti pystytään ehkäisemään jatkotartuntoja. Kuntien tartuntatautiyksiköt jatkavat epidemian torjuntaa myös muilla käytettävissä olevin keinoin.

Kuntalaisten vastuullinen toiminta on välttämätöntä oman lähipiirin suojaamiseksi, epidemian hidastamiseksi sekä sairaalahoidon kuormituksen vähentämiseksi. Lievästikin oireisena kotiin jääminen ja omien lähikontaktien nopea informoiminen altistumisen mahdollisuudesta on tärkeämpää kuin koskaan.

– Positiivisen koronatestituloksen saanut jää kotiin omaehtoiseen eristykseen vähintään 7 päiväksi oireiden alusta laskien tai jos on oireeton, testauspäivästä laskien, tartuntatautilääkäri Jeff Westerlund sanoo.

Tartuntojen hillitseminen jokaisen omalla vastuulla

– Tartuntojen leviämisen hillitseminen on nyt yhä enemmän jokaisen omalla vastuulla, kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula sanoo.

Koronatartuntoja on tällä hetkellä paljon myös kaupungin henkilöstössä eri toimialoilla, mutta toistaiseksi toiminta ja palvelut myös kriittisissä palveluissa on voitu turvata esimerkiksi henkilön sisäisillä siirroilla ja sijaisilla.

– Varautumista on tehty joka toimialalla. Kuntalaisten on hyvä varautua siihen, että peruutuksia tai muutoksia voi tulla lyhyelläkin varoitusajalla. Kaupungin palveluissa tapahtuvista muutoksista pyritään tietenkin kaupunkilaisille tiedottamaan, kaupunginjohtaja Ujula sanoo.

Kaupungin koronatilanteesta ja muutoksista tiedottamista jatketaan aktiivisesti mediatiedotteilla ja verkkosivuilla, mutta viikoittaisesta tartuntatautimäärien raportoinnista kaupungin Koronatartunnat Porvoossa -verkkosivuilla luovutaan. Kotitestaamisen yleistyessä tiedot tartuntamääristä eivät ole täsmällisiä eikä jäljityksestä luopumisen vuoksi tiedetä altistuneiden todellista määrää.

Kaupunki on jo aikaisemmin lopettanut julkisen tiedottamisen koulujen ja varhaiskasvatuksen tartunnoista ja altistumisista, ja jatkossa ei myöskään tiedoteta julkisuuteen palvelukodeissa tapahtuneista tartunnoista ja vierailukielloista.

– Kuten tähänkin asti, informoimme tartunnoista ja vierailukielloista tietenkin omaisia ja palvelutalojen sisäänkäynneillä, mutta luovumme julkisesta tiedottamisesta, sosiaali- ja terveysjohtaja Ann-Sofie Silvennoinen sanoo.

Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa ilmenevistä tartunnoista ryhmän tai luokan muille huoltajille tiedottamiseen tarvitaan Opetushallituksen ohjeistuksen mukaisesti sairastuneen lapsen huoltajan lupa.

– Tämä on luonnollisesti herättänyt huolta, mutta onneksi huoltajat ymmärtävät, että on kaikille eduksi, että muu luokka tai ryhmä saa tietää altistuksesta, jotta mahdollisten oireiden ilmaantuessa pystytään kodeissa reagoimaan nopeasti, sivistysjohtaja Sari Gustafsson toteaa.