Siirry sisältöön

Osayleiskaavatyö etenee neljän vaihtoehdon arvioinnilla: Kuninkaanportin kukoistus, Kaksi asemaa – yksi kaupunki, Uudet naapurit ja Reippaasti laajentuen

Porvoon keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaavatyö jatkuu rakennemallien vaikutusten arvioinnilla. Asukkaiden ajatusten pohjalta on laadittu neljä vaihtoehtoisia rakennemallia: Kuninkaanportin kukoistus, Kaksi asemaa – yksi kaupunki, Uudet naapurit ja Reippaasti laajentuen. Rakennemalleissa kuvataan karkealla tasolla yhdyskuntarakenteen kehittämisen päälinjoja ja kasvun suuntautumista. Osayleiskaavan aikatähtäin on vuodessa 2050.

Kaupunkikehityslautakunnassa käsitellään osayleiskaavatyön etenemistä 22. maaliskuuta. Rakennemallit ja niiden vaikutusten arviointi tulevat nähtäville alkukesästä, jolloin kuntalaiset voivat arvioida malleja ja esittää oman näkemyksensä parhaasta mallista.

Asukkaiden omat suunnitelmat vaihtoehtojen pohjalla

Osayleiskaava suunnittelutyö alkoi kesän kynnyksellä 2021 kuntalaisten omilla suunnitelmilla. Unelmien Porvoo 2050 -kyselyssä Porvoon asukkaat saivat kertoa näkemyksiään kaupungin kehittämisestä. Samalla he pääsivät esittämään oman näkemyksensä Porvoon kaupunkiympäristöstä ja -rakenteesta vuonna 2050. Asukaskyselyn pohjalta laadittiin 6 alustavaa rakennemallia, ja kaupunginvaltuuston strategiatyöpajassa 2.11.2021 valtuutetut pohtivat ja kommentoivat alustavia malleja sekä jatkoivat mallien kehittelyä.

– Asukaskyselyn ja valtuuston työpajan tulosten pohjalta on nyt laadittu neljä vaihtoehtoista rakennemallia. Malleista on tehty selvästi erilaisia keskenään, jotta vaihtoehtoisia kehityspolkuja voidaan tutkia. Nykyinen yhdyskuntarakenne ja suurin osa tulevaisuuden maankäytöstä sekä liikennejärjestelmästä on jo olemassa nykyisin, mutta kukin malli kuvaa muutoksen suuntaa ja kehittämisen tapaa, kertoo yleiskaavapäällikkö Maija-Riitta Kontio.

– Kaikissa malleissa on oletuksena, että uusi itärata toteutuu. Itäradan mahdollinen toteutuminen on merkittävä liikennejärjestelmämuutos, joka synnyttää sekä kaikille rakennemalleille yhteisiä muutoksia että rakennemallikohtaisesti poikkeavia kehittämistarpeita. Vaikutusten arvioinnissa testataan, minkälaisia vaikutuksia tai riskejä mallin mukainen kehittäminen sisältää, jos itärata ei toteudu tai toteutuu vasta vuoden 2050 jälkeen, Kontio jatkaa.

Neljä selvästi erilaista vaihtoehtoa

Kuninkaanportin kukoistus -mallissa kaupungin kasvu ohjataan keskustasta länteen kohti Kuninkaanporttia. Kuninkaanportin tulevan aseman ympärille kehittyy kokonaan uusi, tiivis kaupunginosa, jossa on asumista, palveluja ja työpaikkoja.

Kaksi asemaa – yksi kaupunki -mallissa Porvoossa on kaksi asemaa. Lähijuna-asema on lähellä nykyistä keskustaa, esimerkiksi Hattulassa tai Läntisen Mannerheiminkadun tuntumassa. Kaukojuna-asema on Kuninkaanportissa, jossa myös lähijunat pysähtyvät. Kaupunki kasvaa, laajentuu ja tiivistyy yhtenäisenä nykyisen keskustan ja keskustaan tulevan juna-aseman ympärille. Kuninkaanportin aseman lähelle tulee vain työpaikkoja ja nykyisenkaltaisia palveluja.

Uudet naapurit -mallissa rakentaminen ohjataan jo rakennetuille alueille kaupunkirakennetta tiivistämällä, täydentämällä ja monipuolistamalla. Olemassa olevaa infrarakennetta hyödynnetään maksimaalisesti. Keskusta on selkeä kaupungin pääkeskus, mutta eri puolilla kaupunkialuetta on myös lähipalveluiden keskuksia.

Reippaasti laajentuen -mallissa kaupunki kasvaa joka suuntaan: pohjoiseen, itään, kaakkoon, lounaaseen ja länteen. Nykyistä kaupunkirakennetta laajennetaan ottamalla uusia alueita käyttöön. Itärataan ja Kuninkaanportin asemaan varaudutaan, mutta uusi rata ja asema eivät vaikuta kaupunkirakenteeseen.

Mallit toimivat tietopohjana osayleiskaavatyön etenemiselle

Kaikkia rakennemalleja arvioidaan saman koko Porvoon väestönkehitysarvion pohjalta: vuonna 2050 on Porvoossa 70 000 asukasta. Uusista asukkaista 15 000 sijoittuu kaupungin keskeisille alueille. Vaikutusten arvioinnissa testataan kaikki mallit, miten kukin malli toimii, jos kaupungin keskeisille alueille sijoittuu edellä esitettyä tavoitetta selvästi enemmän asukkaita tai selvästi vähemmän asukkaita.
¬Rakennemallien vaikutusten arviointi ja vertailu käynnistyy huhtikuussa 2022. Rakennemallivaihtoehtoja arvioidaan sillä tarkkuustasolla kuin ne on laadittukin. Tarkastelussa arvioidaan vaikutukset mm. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, asukkaiden arkeen, palveluihin, liikkumiseen, kuntatalouteen, ilmastoon, maisemaan, luontoon ja kulttuuriympäristöön ja Porvoon elinvoimaan.

Rakennemallit ja niiden vaikutusten arviointi tulevat nähtäville alkukesästä, jolloin kaikki kuntalaiset voivat arvioida malleja ja esittää oman näkemyksensä parhaasta mallista. Saadun palautteen pohjalta rakennemallien arviointia ja vertailua jatketaan syksyllä valtuuston työpajassa.

– Mitään vaihtoehtoisista rakennemallivaihtoehdoista ei sellaisenaan tarvitse valita, vaan rakennemallityövaihe kokonaisuutena toimii päätöksentekijöille tietopohjana, kun osayleiskaavatyön jatkosta päätetään. Lopullinen tulos, valittava malli, voi siis olla myös yhdistelmä vaihtoehdoista tai aivan jonkun muunlainen kehittämislinjaus, jonka pohjalta jatketaan osayleiskaavatyötä ja laaditaan kaavaluonnos, kaupunkisuunnittelupäällikkö Dan Mollgren kertoo.

Lisätietoja:

Yleiskaavapäällikkö Maija-Riitta Kontio
puh. 040 489 5751
maija-riitta.kontio@porvoo.fi

Kaupunkisuunnittelupäällikkö Dan Mollgren
puh. 040 623 2614
dan.mollgren@porvoo.fi

Faktaa osayleiskaavatyöstä

Mitä ovat yleiskaava ja osayleiskaava?
– Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Yleiskaavassa määritetään kaupungin kehityksen suuret linjat sekä eri alueiden käyttö, kuten esimerkiksi asuinalueiden, työpaikkojen ja liikenneväylien sekä virkistysalueiden sijainti.
– Yleiskaavan tehtävänä on eri toimintojen yleispiirteinen ohjaaminen ja yhteensovittaminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet, ja yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista.
– Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Yleiskaava esitetään kartalla, ja siihen liitetään kaavamerkinnät ja määräykset sekä selostus.

Kuinka keskeisten alueiden osayleiskaavan suunnittelutyö etenee?

– Vaihtoehtoisten rakennemallien avulla tutkitaan erilaisia kehityskulkuja, tunnistetaan mahdollisuuksia, riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita liittyy kaupungin kehittämiseen, yhdyskuntarakenteen, maankäytön ja liikenneverkon muutoksiin.
– Huhti-toukokuussa arvioidaan rakennemallien vaikutuksia, ja vertaillaan malleja keskenään.
– Kesän kynnyksellä rakennemallit ja vaikutusten arviointi asetetaan virallisesti nähtäville, ja Porvoon asukkaat ja kaikki muutkin osalliset voivat omalta osaltaan arvioida malleja ja esittää mielipiteensä parhaasta mallista.
– Syksyllä 2022 valtuusto valitsee parhaan mallin tai mallien yhdistelmän, jonka pohjalta jatketaan osayleiskaavatyötä ja laaditaan kaavaluonnos.