Porvoon kaupalliset palvelut selvitettiin – tulevaisuudessa tarvetta uusille kaupan palveluille

– Porvoon kaupunkistrategiassa tavoitellaan asukasmäärän merkittävää kasvua ja kaupungissa tarvitaan uusia kaupan palveluita. Myymäläverkon kehitykselle on kysyntää, vaikka verkkokauppa kasvaa myös tulevaisuudessa, toteaa kaupunkisuunnittelupäällikkö Jarkko Lyytinen.

Porvoon kaupan keskukset ovat vetovoimaisia kauppapaikkoja, jotka palvelevat porvoolaisten ohella myös muita itäuusmaalaisia. Maakuntakaava ohjaa kaupan sijoittamista Porvoossa merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan osalta. Tarmolaan ja Kuninkaanporttiin voi osoittaa merkitykseltään seudullista tilaa vaativaa kauppaa, sen sijaan merkitykseltään seudullista keskustakauppaa saa sijoittaa Porvoossa ainoastaan keskustaan.

Selvityksessä on laskettu merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan alarajoja ja arvioitu paikallisen kaupan mitoitusta kaupan alueilla. Selvityksen tulosten perusteella merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alarajat Porvoossa ovat maakuntakaavassa esitettyä suuremmat. Tämän pohjalta voidaan yleiskaavassa ohjata merkitykseltään paikallisen kaupan sijoittumista.

Keskusta on tulevaisuudessakin Porvoon kaupan pääkeskus, jonne sijoittuu suurin osa keskustahakuisesta erikoiskaupasta ja kaupallisista palveluista eli mm. kulttuuri-, ravintola- ja hyvinvointipalveluista, joiden määrä on kasvussa. Vanha kaupunki toimii elävänä ja matkailupainotteisena keskustanosana. Länsiranta toimii merkittävänä päivittäistavarakaupan, erikoiskaupan ja kulttuuripalveluiden keskusta-alueena.

– Porvoon keskusta säilyy keskustahakuisen kaupan pääkeskuksena. Jotta tässä onnistutaan, tulee keskustaa kehittää aktiivisesti eikä keskustan ulkopuolelle saa sijoittaa keskustan vetovoimaa heikentäviä tekijöitä. Erikoiskauppa sekä kauppakeskukset tulee siksi jatkossakin sijoittaa kaupungin keskusta-alueelle, kertoo kaupunkisuunnittelupäällikkö Jarkko Lyytinen.

Tarmola on vetovoimainen kauppapaikka, joka painottuu supermarket- ja tilaa vaativaan kauppaan. Alueella on kehityspaineita erityisesti päivittäistavarakaupan tarjonnan laajentamiselle. Myös laajan tavaravalikoiman kaupoille on alueella kysyntää. Alueelle sijoittuu myös kaupallisia vapaa-ajan palveluita, jotka etsivät ns. hallityyppistä toimitilaa. Alueelle ei voi sijoittaa laajasti keskustatyyppistä erikoiskauppaa (muotikauppa, pienet erikoiskaupat) eikä kauppakeskustyyppistä rakennetta, joka kilpailee keskustan kanssa.

Kuninkaanportti on myös vetovoimainen kauppapaikka, joka painottuu rautakauppaan, autokauppaan ja huonekalukauppaan sekä laajan tavaravalikoiman kauppaan. Lisäksi alueelle hakeutuu suurta hallimaista tilaa hakevia kaupallisia palveluita. Alueen kaupan tarjonta tulee vahvistumaan. Alueen kehityksessä painopiste on vähittäiskaupan suuryksiköillä, jotka painottuvat tilaa vaativaan kauppaan. Myös uusilla laajan tavaravalikoiman myymälöillä on kiinnostusta sijoittua alueelle. Alueelle ei sen sijaan voi sijoittaa laajasti keskustatyyppistä erikoiskauppaa (muotikauppa, pienet erikoiskaupat) eikä kauppakeskustyyppistä rakennetta, joka kilpailee keskustan kanssa. Jos lähialueita kehitetään asumiselle ja alueelle tulee uusi asema, voi alueelle tutkia myös päivittäistavarakaupan sijoittamista. Kuitenkaan hypermarketteja ei Kuninkaanporttiin voi sijoittaa, koske ne ovat merkitykseltään seudullisia.

Päivittäistavarakaupan painopiste on Porvoossa tällä hetkellä Länsirannalla ja Tarmolassa. Tulevaisuudessa tilanteen arvioidaan säilyvän samana. Länsiranta ja Tarmola ovat myös palveluiden saavutettavuuden sekä kaupan konseptien toimintaedellytysten näkökulmasta suurille supermarketeille soveltuvia sijaintipaikkoja. Länsiranta on keskusta-alueella mahdollinen sijainti myös hypermarketeille.

Paikallispalveluiden keskuksina toimivat tulevaisuudessakin Gammelbacka ja Kevätkumpu. Alueilla on nykyisin runsaasti asukkaita ja osa yleiskaavan rakennemalleista tukee lähiasutuksen kasvua. Palveluiden monipuolistuminen ei Gammelbackassa ja Kevätkummussa ole kuitenkaan varmaa, sillä kysynnän kasvu kohdistuu enemmän muihin kaupan keskittymiin.

Selvityksessä korostetaan toimivan lähipalveluverkon tärkeyttä. Lähipalvelut parantavat palveluiden saavutettavuutta ja lyhentävät asiointimatkoja. Asukasmäärän kasvaminen lisää lähipalveluiden säilymisen ja menestymisen todennäköisyyttä. Toisaalta myös uusien supermarkettien sijoittuminen vaikuttaa lähikauppaverkon kehittymiseen merkittävästi. Kuitenkin molemmat palvelut hyötyvät hyvästä saavutettavuudesta ja se tulisikin taata myös tulevaisuudessa.

Porvoon kaupan palveluverkkoselvitys on laadittu Porvoon keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaavatyötä ja ajankohtaisia kauppaa koskevia asemakaavojen laadintaa varten.

Selvityksessä on kartoitettu kaupan palveluverkon nykytila ja selvitetty kaupan ja palveluiden muutoksia verrattuna aikaisempiin kaupallisten selvitysten kartoituksiin. Väestön ja ostovoiman kehityksen pohjalta on arvioitu laskennallinen liiketilan tarve Porvoossa vuoteen 2050 saakka. Lähtökohtien pohjalta on arvioitu kaupan kehittämispotentiaalia keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaavan rakennemalleissa sekä arvioitu kaupan keskusten kehitysnäkymiä ja mahdollisia tulevaisuuden profiileja ja mitoitusta.

Kaupan palveluverkon kehittämisen lähtökohtana ovat selvityksessä olleet Porvoon kaupungin tavoitteet, keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaavatyössä laaditut rakennemallit ja niiden mukainen väestönkehitys. Kaupan kehittämiselle antavat raameja myös maakuntakaava sekä maankäyttö- ja rakennuslain kauppaa koskevat säännökset. Lisäksi kehitykseen vaikuttavat kaupan trendit ja toiminta- ja myymäläkonseptien kehitys.

Maakuntakaavassa on Porvoon keskusta osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Keskustan molemmille puolille eli Kuninkaanporttiin ja Tarmolaan on osoitettu kaupan alueen kohdemerkintä, jonne voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa tilaa vaativaa vähittäiskauppaa, joka on merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. Kuninkaanportin enimmäismitoitus on 125 000 k-m2 ja Tarmolan 100 000 k-m2. Enimmäismitoituksessa alueen kerrosala lasketaan yhteen, eli mukaan lasketaan olemassa oleva ja uusi liiketila, lisäksi myös merkitykseltään paikallinen liiketila. Maakuntakaavan merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden koon alaraja on keskustahakuisen kaupan (päivittäistavaran kauppa ja muun erikoistavaran kauppa) osalta on 10 000 k-m² ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta.

Porvoon kaupan palveluverkkoselvityksessä on nyt päivitetty kaupan seudullisuutta koskevia laskelmia. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan alarajoja on tarkasteltu erikseen päivittäistavarakaupassa ja erikoiskaupassa, koska Porvoossa näiden vaikutusalueet ovat erilaiset. Näin saadaan Uudenmaan maakuntakaavaa tarkempi lähtökohta merkitykseltään paikallisen vähittäiskaupan suunnitteluun.

Selvityksen tulosten perusteella merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alarajat Porvoossa ovat maakuntakaavassa esitettyä suuremmat. Erikoiskaupassa ja laajan tavaravalikoiman kaupassa Tarmolassa ja Kuninkaanportissa 15 000 k-m² (tämä koskee keskusta-alueen ulkopuolelle soveltuvaa kauppaa, ei koske kauppakeskustyyppistä kauppaa). Päivittäistavarakaupassa Tarmolassa on raja 10 000 k-m²; tämä koskee supermarketteja tai pienempiä myymälöitä, ei koske hypermarketteja.

Kuninkaanportissa ei tällä hetkellä ole niin paljon lähiasutusta, että alueelle voisi sijoittaa päivittäistavarakaupan suuryksikköä tai yli 4000 k-m2:n suuruista päivittäistavarakaupan myymäläkeskittymää, kun kaikki alueen päivittäistavarakaupat lasketaan yhteen. Tulevaisuudessa, jos lähialueen asukasmäärä kasvaa, on tilanne toinen. Kuninkaanportissa ja Tarmolassa lasketaan alueen toimialan myymälöiden kerrosala yhteen, kun seudullisuutta arvioidaan.