Porvoon kaupungin yhteistoimintaneuvottelut päättyivät erimielisinä

Kaupunginhallitus päätti 26. maaliskuuta yksimielisesti aloittaa yhteistoimintaneuvottelut henkilöstömenojen vähentämisestä. Yhteistoimintaneuvottelut työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen välillä ovat nyt päättyneet erimielisinä. Kaupunginhallitus käsittelee yhteistoimintaneuvotteluiden neuvottelutulosta samanaikaisesti kestävän talouden ohjelman 2020–2026 kanssa.

Henkilöstömenojen vähennyksiä etsitään osana Porvoon kaupungin kestävän talouden ohjelmaa. Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen arvioidaan tällä hetkellä heikentävän kaupungin taloutta ainakin noin 15–20 miljoonalla eurolla kuluvan vuoden aikana. Tämä vastaa noin kahden kunnallisveroprosentin tuottoa. Kaupungilla taloudessa oli jo ennen koronvirusepidemiaa noin 10 miljoonan euron rakenteellinen sopeutustarve.

– Kestävän taloden ohjelma on kokonaisuus, ja yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena esitetyt vaihtoehdot ovat osa tätä kokonaisuutta. Kaupunginhallitus ja -valtuusto ottavat kantaa kokonaisuuteen ja henkilöstömenojen vähentämisen vaihtoehtoihin kesäkuun alkupuolella, toteaa kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula. 

Työnantaja esittää, että tiettyjä rajauksia lukuun ottamatta henkilöstö lomautetaan joko kahdeksi viikoksi tai enintään 90 päiväksi, jos toiminta on rajoittunut tai keskeytynyt. Neuvottelujen alkaessa sosiaali- ja terveystoimi sekä Itä-Uudenmaan pelastuslaitos rajattiin neuvotteluiden ulkopuolella. Lisäksi neuvotteluiden aikana lomautusten ulkopuolelle rajattiin seuraavat työntekijäryhmät:

• Työntekijät ja viranhaltijat, joiden palkanmaksu on ollut keskeytyneenä vähintään 14 vuorokautta, kun työnteko on työsopimuslain perusteella estynyt osapuolista riippumattomasta syystä.
• Porvoon Tilapalveluissa sosiaali- ja terveystoimea välittömästi tukevan ympärivuorokautisen ruoka- ja toimitilapalveluiden vakituinen, erikseen määritelty henkilöstö.
• Erityisopettajat, erityisluokanopettajat, koulupsykologit ja koulukuraattorit
• Työntekijät ja viranhaltijat, jotka osaamisensa, koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella voidaan suostumuksensa mukaisesti palkata sijaiseksi vähintään kahdeksi viikoksi sosiaali- ja terveystoimeen tai Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselle. Sijaisuus tarkoittaa loma- tai sairauspoissaolosijaisuuksia, ei ylimääräisiä, koronapandemian hoitamisen johdosta perustettuja tilapäisiä tehtäviä.
• Luottamusmiehet ja varsinaiset työsuojeluvaltuutetut
• Oppisopimustyösuhteiset
• Vuorotteluvapaan sijaiset
• Palkkatuen avulla työllistetyt
• Vuoden 2020 aikana kokoaikaisesti vanhuuseläkkeelle jäävät

Työnantajaosapuoli esitti neuvotteluissa lomautusten vaihtoehtona, että henkilöstömenoja vähennetään jättämällä yhteensä noin 47,5–61,5 vapautuvaa tehtävää pysyvästi täyttämättä vuoden 2022 loppuun mennessä. 

Vuosittain kaupungin palveluksesta irtisanoutuu tai jää eläkkeelle noin 200 työntekijää tai viranhaltijaa. Sivistystoimen tulisi jättää täyttämättä 31¬–33 tehtävää, sosiaali- ja terveystoimen 5–10 tehtävää, konsernihallinnon 7–10 tehtävää, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen 1–3 tehtävää ja liikelaitosten yhteensä 3,5–5,5 tehtävää.

– Vaikka eläköitymiset on mahdollista ennustaa, irtisanoutumisten määrää ja kohdentumista ei voida arvioida. Siksi ei ole tarkoituksenmukaista määritellä tarkkaa tavoitetta, kertoo henkilöstöjohtaja Anu Kalliosaari.

Neuvotteluissa todettiin, että yksimielisyyttä ei voida saavuttaa, ja neuvottelut päättyivät erimielisinä. 

– Oli odotettavissa, että neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen. Lomautus on henkilöstön kannalta epätoivottava asia ja sen seuraukset näkyvät pitkään, toteaa henkilöstöjohtaja Anu Kalliosaari

Henkilöstön edustajat jättivät neuvotteluesitykseen kannanoton.

– Henkilöstön edustajien kannanotossa on nostettu esille tärkeitä asioita. Kaupungin talouden sopeuttamistarve on kuitenkin niin suuri, että ilman henkilöstömenojen vähentämistä ei talouden tasapaino ole saavutettavissa, toteaa kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.

Henkilöstön edustajien kannanotto