Porvoon yhteistoimintaneuvottelut päättyivät
Porvoon kaupungin yhteistoimintaneuvottelut päättyivät perjantaina 5. helmikuuta. Kaupunki on neuvotellut henkilöstöjärjestöjen kanssa koronapandemian ja sen ehkäisemisen aiheuttamista muutoksista työtehtäviin. Neuvotteluissa yhtenä vaihtoehtona on ollut myös työntekijöiden lomauttaminen työn vähenemisen vuoksi. Kaupunginhallitus valtuutti työnantajan edustajat aloittamaan yhteistoimintaneuvottelut henkilöstösiirroista ja työn vähentymisestä kokouksessaan 7. joulukuuta 2020.
Porvoon kaupungin yhteistoimintaneuvottelut päättyivät perjantaina 5. helmikuuta. Kaupunki on neuvotellut henkilöstöjärjestöjen kanssa koronapandemian ja sen ehkäisemisen aiheuttamista muutoksista työtehtäviin. Neuvotteluissa yhtenä vaihtoehtona on ollut myös työntekijöiden lomauttaminen työn vähenemisen vuoksi. Kaupunginhallitus valtuutti työnantajan edustajat aloittamaan yhteistoimintaneuvottelut henkilöstösiirroista ja työn vähentymisestä kokouksessaan 7. joulukuuta 2020.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja THL tiedottavat 2. helmikuuta uudesta ohjeesta, joka linjaa, että alle 12-vuotiaiden ryhmäharrastustoimintaa ei tulisi rajoittaa. Ohje linjaa turvallisen harrastustoiminnan kriteerejä.
Työnantaja totesi neuvottelussa, että lomauttamiselle ei ole tarvetta, sillä lasten harrastustoiminnan mahdollistaminen turvallisesti myös sisätiloissa edellyttää henkilöstöresurssien lisäämistä ryhmäharrastusten valvontaan ja tukemiseen. Työtapojen muutoksen, uusien korona-ajan tehtävien ja hankkeiden vuoksi kaupungin työntekijöistä vain muutamalla työ on vähentynyt niin olennaisesti, että lomauttaminen tulisi harkittavaksi. Nämä työntekijät voidaan sijoittaa toisiin korona-ajan työtehtäviin.
Neuvottelut päättyivät yksimielisinä. Kaupunginhallitus päättää vielä myöhemmin neuvottelutuloksen edellyttämistä toimenpiteistä.
Korona on aiheuttanut merkittäviä muutoksia henkilöstön työmäärään ja tehtäviin
Koronapandemia ja sen ehkäiseminen kohdistuvat hyvin eri lailla kaupungin toimintoihin. Osassa kaupungin työpaikoista työmäärä on kasvanut ja työvoimatarve lisääntynyt, kun osassa työpaikoista työ on keskeytynyt tai supistunut muun muassa toimitilojen sulkemisen myötä. Työnantajan on varauduttava myös henkilöstön laajoihin karanteeneihin tai sairastumisiin.
Kaupungin on pystyttävä huolehtimaan pandemian aikaankin kriittisistä toiminnoista, kuten hoitotyöstä, koulutuspalveluista, varhaiskasvatuksesta sekä ikääntyneiden ja lasten hoivasta. Tämän vuoksi henkilöstöjärjestöjen kanssa on neuvoteltu henkilöstösiirtojen periaatteista ja toimenpiteistä työn mahdollisen vähenemisen johdosta.
Neuvotteluiden aikana työyksiköissä on selvitetty laajasti, miten toiminta on muuttunut koronapandemian aikana. Osassa kaupungin työpaikkoja työ on muuttunut etätyöksi tai etäpalveluksi, ja henkilöstöä on siirretty tarpeen mukaan kriittisiin palveluihin.
Koronapandemian hoitaminen ja ehkäisy on synnyttänyt myös uusia tehtäviä, joihin on siirtynyt useita työntekijöitä. Työyksiköissä on muokattu ja muutettu työn tekemisen tapoja siten, että kuntalaisille on pyritty tuottamaan korvaavia palveluita, kun muun muassa liikunta- ja kulttuuritoimen sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten toimitilat ovat suljettuina.
Erityisellä koronarahoituksella on myös toteutettu projekteja ja hankkeita, joihin on ohjattu henkilöstön työpanosta. Muutos palveluiden tuottamisessa on vastannut useassa tilanteessa kuntalaisten tarpeita ja toiveita. Palvelujen tuottaminen verkossa on kaupunkistrategian ja digiohjelman mukaista, eikä sitä rajoita toimitilojen koko tai tapahtuman ajankohta.