Siirry sisältöön

Etäopetuksessa on onnistuttu pääosin hyvin

Porvoon kaupungin koulutuspalvelut on selvittänyt miten huoltajat, oppilaat ja henkilökunta ovat kokeneet koulujen etäopetuksen.

Porvoo joki ja aitat.

Porvoon kaupungin koulutuspalvelut on selvittänyt miten huoltajat, oppilaat ja henkilökunta ovat kokeneet koulujen etäopetuksen.

Vastauksia saatiin 1936 huoltajalta, 1340 oppilaalta ja 405 koulujen työntekijältä. Kyselyt lähetettiin Wilman välityksellä ja niihin sai vastata ajalla 29. huhtikuuta – 5. toukokuuta.

– Vastaajamäärän perusteella voimme todeta, että kokemuksista haluttiin kertoa ja vastauksista voi päätellä, että koulujen henkilökunta on onnistunut erittäin haastavassa tehtävässä yli odotusten, iloitsee koulutusjohtaja Jari Kettunen.

Suurin osa huoltajista, 87 prosenttia, on lähes tai täysin samaa mieltä siitä, että koulu on onnistunut sähköisen opetuksen toteuttamisessa etäopetuksessa. Huoltajista 74 prosenttia koki, että tehtäviä on ollut sopivasti ja 20 prosentin mielestä tehtäviä on ollut liikaa. Oppilaista yli 60 prosenttia on sitä mieltä, että tehtäviä on ollut sopivasti ja noin kolmasosan mielestä liikaa. Yli 80 prosenttia oppilaista kokivat suoriutuneensa annetuista tehtävistä itsenäisesti.

– Luonnollisesti sekä perheillä että koulujen henkilöstöllä on erilaisia kokemuksia etäopetuksesta, sekä hyviä että huonoja, mutta suurin osa on suhtautunut poikkeukselliseen tilanteeseen hyvin ja onnistuneet näkemään haastavassa tilanteessa mahdollisuuden oppia jotakin uutta. Näitä kokemuksia voidaan toivottavasti hyödyntää jatkossa, toteaa koulutusjohtaja Rikard Lindström.
76 prosenttia huoltajista uskovat, ettei lapsi tarvitse tukea, esimerkiksi erityisopetuksen tai tukiopetuksen muodossa, koulun palaamisen jälkeen.

– Koemme erityisen tärkeänä, että oppilashuolto on suurimmaksi osaksi onnistunut tavoittamaan tukea tarvitsevat oppilaat, kertoo sivistystoimen kehittämispäällikkö Minna Öhman.

– Loppukevään aikana kartoitetaan oppilashuollon, osa-aikaisen erityisopetuksen ja tukiopetuksen tarvetta, jotta näihin osataan varata riittävästi resurssia syyslukukaudelle, Öhman jatkaa.

Kyselyn lopussa pyydettiin kertomaan kokemuksia etäopetuksesta, joita voisi hyödyntää jatkossa.  Vastauksia saatiin lähes 2700 kappaletta. Monissa vastauksissa nousi esiin muun muassa ehdotus siitä, että Teamsin käyttöä esimerkiksi lapsen sairastuessa tai pidemmän poissaolon aikana voisi harkita . Myös opetuksen joustavuus, omassa tahdissa työskentely ja oppilaiden vastuunotto mainittiin positiivisina asioina, joita toivottiin myös jatkossa.

Opettajien digitaitojen hallintaa ja monipuolisia tehtävänantoja ja opettamisen iloa etäopetuksessa kehuttiin.

Osassa vastauksista tuli selvästi esiin, että etäopetus ei sujunut lapsen tai perheen arjen kohdalla hyvin. Etäopetus on koettu koko perhettä kuormittavana asiana ja oppimisalustojen käyttöä pidettiin sekavana.

Osa vanhemmista ovat kokeneet riittämättömyyttä etätyön ja etäopetuksessa olevien lasten yhteensovittamisessa. Lähes 70 prosenttia huoltajista kokivat, että lapsi on tarvinnut etäopetuksen aikana tukea vanhemmalta aiempaa enemmän.

Koulujen henkilökunnasta noin 90 prosenttia on sitä mieltä, että ovat etäopetuksen aikana oppineet uusia asioita, jotka hyödyntävät oppilaan oppimista myös tulevaisuudessa. Yhtä suuri määrä kokee, että työ oppilaiden kanssa on vaatinut enemmän etäopetuksen aikana kuin normaaleissa olosuhteissa.

– Kyselyn tulosten kipukohtia tarkastellaan kriittisesti. Tulokset ovat työkalu, jolla voidaan jatkossa esimerkiksi kehittää opettajien digitaitoja yhdenmukaisemmaksi koulutuksin. Opettajien väliset erot kohtaamisen taidoissa etäyhteyksin vaativat myös yhdenmukaistamista. Poikkeustilassa johtamisen merkitys myös korostuu, toteaa sivistysjohtaja Sari Gustafsson.