Siirry sisältöön
juhla -

Porvoossa juhlistetaan neuvolatoiminnan 100 vuotta

Porvoon neuvolat juhlistavat Suomen 100-vuotista neuvolatoimintaa 12.10.2022 työn lomassa yhdessä henkilökunnan ja päivän asiakkaiden kanssa.

Mustavalkoinen kuva, jossa lääkäri tutkii vauvaa ja kolme naista seuraavat tilannetta.

Kaupungin ennaltaehkäisevät palvelut kiittävät henkilökuntaa upeasta työstä tarjoamalla terveydenhoitajille kakkukahvit ja on kutsunut mukaan myös entisiä, jo eläkkeelle siirtyneitä työntekijöitä muistelemaan työtaivaltaan sekä juhlistamaan päivää.

Porvoon äitiys- ja lastenneuvoloissa työskentelee yhteensä 18 terveydenhoitajaa kolmessa eri toimipisteessä: Taidetehtaan perhekeskuksessa, Kevätkummussa ja Gammelbackassa. Porvoossa syntyy noin 400 lasta vuodessa ja täällä syntyvyys on lievässä nousussa. Lastenneuvoloissa käy vuosittain noin 3400 porvoolaista lasta.

Omahoitaja tuntee perheen

Terveydenhoitajan ja perheen pitkät asiakassuhteet luovat luottamuksellisen pohjan perheen kohtaamisessa. Omahoitajajärjestelmä onkin Porvoossa hyvin pidetty sekä perheiden että työtekijöiden keskuudessa.

Terveydenhoitaja tuntee perheiden historian, muuttuvat elämäntilanteet, perheen vuorovaikutussuhteet ja sosiaaliset verkostot. Tällöin terveydenhoitaja pystyy räätälöimään käyntien sisällöt ottamalla huomioon perheen yksilölliset tuen tarpeet, kohdentamaan ja antamaan tukea jo varhain tai ohjaamaan muihin palveluihin.

Neuvolan toiminnan tavoitteena on koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä ongelmien oikea-aikainen ennaltaehkäisy. Äitiysneuvolatoiminnalla edistetään raskaana olevan naisen, puolison sekä sikiön terveyttä ja hyvinvointia ja ehkäistään raskausajan häiriöitä.

Neuvola tukee vanhemmuuden kasvua

Terveydenhoitaja antaa tukea raskausajasta lähtien vanhemmuuden kasvuun ja arjen haasteisiin, tukee lapsen synnyttyä varhaista vuorovaikutusta sekä ohjaa perhettä läpi neuvola-ajan kohti terveellisiä elämäntapoja, kestävää ja toimivaa parisuhdetta ja lapsen kehitysympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta yhdessä moniammatillisin tukiverkostoin.

Neuvolan määräaikaistarkastuksissa ja laajoissa terveystarkastuksissa tunnistetaan erilaisilla seulontamenetelmillä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia kasvuun ja kehitykseen liittyviä haasteita ja poikkeavuuksia sekä tarvittaessa ohjataan jatkohoitoon.

Lastenneuvolatoiminnalla edistetään lasten ja perheiden terveys- ja hyvinvointierojen kaventumista, ehkäistään syrjäytymistä ja vahvistetaan kansanterveyttä. Neuvolassa toteutetaan myös kansallista rokotusohjelmaa ja Porvoon rokotuskattavuus on hyvin linjassa kansalliseen vertailuarvoon.

Kaikkien aikojen suomalainen keksintö

Varhaisena neuvolatoiminnan alkuna voidaan pitää jo vuonna 1904 Maitopisara-yhdistyksen vähävaraisille äideille tarkoitettua avustus- ja neuvontatoimintaa. Keväällä 1921 järjestettiin ensimmäinen huoltosisarkoulutus sairaanhoitajille ja kätilöille ja varsinaisena ensimmäisenä neuvolana pidetään vuonna 1922 syntynyttä pienten lasten neuvonta-asemaa, jonka tilat sijaitsivat Helsingin Kalliossa, Lastenlinnan halkoliiterissä. Vuoteen 1944 mennessä neuvoloita oli Suomessa jo kolmesataa ja myös äitiysneuvolatoiminta käynnistyi vuonna 1945.

1900-luvun alussa lapsikuolleisuus oli suuri huoli ja joka kymmenes vauva menehtyikin ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä. Muita 1900-luvun alkupuolen lapsiperheiden huolenaiheita olivat esimerkiksi huono ruoka ja huono hygienia. Myös D-vitamiinin puutos oli yleistä, aiheuttaen monille riisitautia. Maan itsenäistyessä nähtiin sosiaalisten olojen ja kansan terveyden kohentaminen tärkeinä ja kansakuntaa yhdistävinä tekijöinä.

Neuvolatoimintaa visioivat ja käynnistivät keskeisinä henkilöinä Sophie Mannerheim ja Arvo Ylppö sekä terveyssisarkoulutusta toi Suomeen ja kehitti edelleen Venny Snellman. Alkupääoman, jolla perustettiin Mannerheimin lastensuojeluliitto, antoi kenraali Mannerheim. Maitopisara-yhdistykseltä neuvolatoiminta siirtyikin sisällissodan jälkeen MLL:n alaisuuteen.

Ilmainen neuvontapalvelu oli äitien keskuudessa hyvinkin haluttua ja suosittua. Työväen luokassa tämä kuitenkin herätti suuria epäilyjä ja joskus naiset joutuivat viemään lapsensa sinne miehiltään salaa. Neuvolan toiminnasta tuli hyvinkin pian positiivisia seurauksia myös lähialueiden tilastoihin, kun lapsikuolleisuus laski kolmessa vuodessa 15 prosentista kolmeen.

Neuvoloista tuli kunnallinen palvelu vuonna 1944 ja vastuu siirtyi MLL:ltä yhteiskunnalle tullen osaksi perusterveydenhuoltoa. Nykypäivänä neuvolassa käyvät lähes kaikki (99,6 %) Suomessa asuvat lapsiperheet ja äitiys- ja imeväiskuolleisuus ovat maailman alhaisimpia. Neuvola on äänestettykin Ylen kyselyssä vuonna 2012 kaikkien aikojen suomalaiskeksinnöksi.

Lähteet:

100-vuotias neuvola – kaikkien aikojen keksintö? Yle Uutiset 21.5.2022.
Neuvola – ehkäisevän terveydenhuoltomme menestystarina, Terveydenhoitaja 1/2022, 14–19.
THL: Äitiys- ja lastenneuvola ja Valtakunnallinen rokotusrekisteri ja rokotusohjelman seuranta.

Kuva: Porvoon museo