Porvoon valtiopäivien historiaa 1809

Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa lähes 600 vuotta. Vuonna 1809 Porvoossa pidetyt valtiopäivät muuttivat tilanteen – Suomesta tuli autonominen, itsehallinnollinen osa Venäjän keisarikuntaa.

Ruotsin ja Venäjän välinen Suomen sota oli vielä käynnissä, kun venäjän keisari Aleksanteri I antoi 1. helmikuuta 1809 Suomen säädyille määräyksen kokoontua Porvooseen valtiopäiville.

Valtiopäivät vaativat runsaasti järjestelyitä eikä aikaa ollut paljon, sillä valtiopäivät avattiin jo 28. maaliskuuta. Ruotsin ja Venäjän välinen Suomen sota oli lisäksi vielä käynnissä. Valtiopäivät olivat koolla neljän kuukauden ajan. Edustajien tehtävänä oli laatia ehdotuksia, miten Suomen asioita tulisi hoitaa osana Venäjän keisarikuntaa.

Kaupungin elämä mullistui

Varsinaiset seremoniat suunniteltiin Pietarissa, mutta porvoolaisten oli huolehdittava niin valtiopäiviin osallistuvien edustajien kuin palvelusväenkin majoituksesta, ruuasta ja huvituksista. Koska kaupungissa oli 1800-luvun alussa vain noin 2000 asukasta, voi olettaa, että valtiopäivät vaikuttivat lähes kaikkien porvoolaisten elämään.

Valtiopäivien päättäjäisissä heinäkuussa 1809 keisari julisti Suomen autonomian.

Tutustu valtiopäivien tapahtumiin ja siihen, mitä keisarin ja valtiopäiväedustajien läsnäolo Porvoossa merkitsi.


Valtiopäivät vai maapäivät?

Porvoon valtiopäivät on vakiintunut nimitys, joka on tuttu mm. koulukirjoista. Nykyisin historiantutkijat käyttävät yhä useammin nimeä Porvoon maapäivät. Se vastaa tutkijoiden mukaan paremmin kokoontumisen sisältöä ja tarkoitusta, ja on myös suora käännös ruotsinkielisestä vastineesta Borgå lantdag.